Avainsana: päivähoito

Kiitos lastentarhanopettajat ja lastenhoitajat!

Seisoin satojen lastentarhanopettajien ja lastenhoitajien edessä ja ainoa asia, jonka halusin sanoa oli: ”Kiitos”. Pidin avauspuheenvuoroa kaupungintalon juhlasalissa päiväkotien työntekijöille. Miksi me kiitämme heitä niin harvoin?

Puhuin siitä, miten hiljainen pieni poikani on oppinut luottamaan itseensä ja olemaan oma itsensä. Puhuin siitä, miten pieni pippurinen tyttöni on oppinut, että tytön on oikein olla vahva ja rohkea, mutta kaikkien kanssa pitää leikkiä. Puhuin siitä, miten olen voinut vuosien vuoden ajan viedä lapsiani päiväkotiin ja esikouluun tietäen, että he ovat hyvissä käsissä.

Lastentarhanopettajia ja lastenhoitajien ansiosta päiväkoti ei ole koskaan ollut meidän perheelle säilö, johon lapset viedään äidin tehdessä uraa. Se on ollut paikka, jossa pienet ihmiset etsivät kaikessa rauhassa sitä omaa tapaansa oppia, kokevat onnistumisia ja oppivat luottamaan itseensä. Heitä tuetaan ja opastetaan eteenpäin rautaisella ammattitaidolla. Heille luodaan pohja koko elinikäiseen oppimiseen. Ja tämä pohja kantaa pitkälle.

Nämä ihmiset päiväkodeissa tekevät korvaamattoman tärkeää työtä, jonka arvoa ei ole täysin ymmärretty. Viimeiset vuodet eivät ole olleet tämän maan päiväkodeille helppoja. Opetusministeri on tuonut eduskuntaan varhaiskasvatusta heikentävän esityksen toisensa jälkeen. Päiväkodeista leikkaaminen on kuitenkin saanut aikaan ennennäkemättömän keskustelun varhaiskasvatuksen merkityksestä. Nyt lähes jokainen puolue puhuu vaaleissa varhaiskasvatuksen merkityksestä. Myös ne, jotka ovat olleet siitä eniten leikkaamassa.

Olen tehnyt parhaani puolustaakseni näiden naisten ja miesten mahdollisuuksia tehdä sitä maailman tärkeintä työtä. Aina se ei ole riittänyt, mutta yhdessä olemme saaneet paljon aikaan. Meidän tehtävämme on puolustaa päiväkoteja myös jatkossa. Sen me olemme lapsillemme velkaa.

Päiväkodeilta leikkaajat kampanjoivat varhaiskasvatuksella

Kokoomus on lähtenyt kuntavaaleihin varhaiskasvatus vaaliteemanaan. Aika erikoista pulueelta, joka on vienyt läpi historiallisen varhaiskasvatuspaketin. Samalla vaalien alla on käynyt selväksi, että kokoomukselle vaalimainos on vain mainos.

Kokoomus on väittänyt korjaavansa koulutusvihamielistä linjaansa ajamalla nyt maksutonta varhaiskasvatusta. Nyt kun kokoomukselle on hallussaan sekä opetusministerin että valtiovarainministerin salkut, heidän olettaisi tekevän asialle jotain. Kuitenkin eilen Petteri Orpo totesi, ettei puolue aio oikeasti toteuttaa maksutonta varhaiskasvatusta. Siihen kun menisi rahaa.

Samalla vaalikoneista käy ilmi ettei suuri osa kokoomuksen ehdokkaista edes kannata koko asiaa.

Orpo on myös vähätellyt varhaiskasvatusleikkauksien merkitystä. Asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että kokoomuksen leikkaukset lisäävät lasten välistä eriarvoisuuttaa ja osuvat pahiten juuri heikoimmassa asemassa oleviin lapsiin.

Ja samalla kokoomuksen pormestariehdokas Vapaavuori on ilmoittanut, ettei kannata tasa-arvoisen päivähoito-oikeutta. Kokoomuksen johtamassa Helsingissä varhaiskasvatus ei olisi turvassa. Vihreiden vaihtoehto on toinen. Me olemme olleet torjumassa kaikki varhaiskasvatusleikkaukset Helsingissä.

Me puolustamme päiväkoteja niin vaaleissa kuin vaalien välilläkin.

Vihreiden budjettiesitys antaa vaihtoehdon synkkyydelle

Sipilän hallitus kertoo meille jatkuvasti, että vaihtoehtoja sen kylmälle menneisyyteen katsovalle politiikalle ei ole. Tämä ei ole totta. Meillä on vaihtoehto.

Me olemme tänään julkaisseet vihreiden vaihtoehdon hallituksen budjetille. Me perumme koulutuksen ja tutkimuksen leikkaukset. Me vähennämme köyhyyttä ja kavennamme tuloeroja. Me uudistamme perhevapaat. Me suojelemme luontoa. Me investoimme kouluihin, päiväkoteihin ja raiteisiin. Me luomme työtä ja uudistamme taloutta.

Vihreiden vaihtoehtobudjetissa pysyvien menojen ja tulojen suhde on tismalleen sama kuin hallituksella. Se miten rahat käytetään, on arvovalinta. Me leikkaamme mieluummin saastuttamista lisäävistä ja tehottomista yritystuista kuin koulutuksesta ja tasa-arvosta. Me uudistamme Suomea inhimillisesti ja kestävästi.

Keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten politiikalle on vaihtoehto. Ja me teemme kaikkemme, että tässä maassa ei vaivuta synkkyyteen ja toivottomuuteen. Koska tämä maa ansaitsee parempaa.

Vihreiden vaihtoehtobudjetti löytyy täältä: https://www.vihreat.fi/vaihtoehto2017

Emma Kari: Hallitus vie lapsiperheiden tuloista yli puoli miljardia euroa

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari kritisoi Sipilän hallituksen perhevastaista politiikkaa. Vihreät on teettänyt eduskunnan tietopalvelussa laskelmia hallituksen päätösten yhteisvaikutuksista lapsiperheiden toimeentuloon. Tulokset ovat hätkähdyttäviä.

Tulosten mukaan lapsiperheet menettävät hallituksen toimien myötä 530 miljoonaa euroa vuoteen 2019 mennessä. Esimerkiksi kahden julkisella sektorilla työskentelevän aikuisen kaksilapsinen perhe menettää kuukaudessa 227 euroa. Kahden opiskelijan yksilapsinen perhe voi menettää miltei kahdeksan prosenttia tuloistaan (tuloveron kevennykset huomioitu, ks. laskelmat kokonaisuudessaan).

– Luvut ovat hätkähdyttäviä. Sipilän hallitus on linjannut, ettei veroja koroteta, koska se heikentäisi ostovoimaa. Nyt hallituksen leikkaukset ja maksukorotukset leikkaavat lapsiperheiden rahoista yli puoli miljardia euroa. Tämä ei ole oikein, toteaa Vihreiden kansanedustaja Emma Kari.

Päivähoidon leikkaukset, ryhmäkokojen kasvattaminen ja päivähoito-oikeuden rajaus, naisvaltaisten alojen lomarahojen leikkaukset, työajan pidentäminen ilman lisäpalkkaa ja opintotuen perheellisiin osuvat leikkaukset ovat esimerkkejä hallituksen toimista, joiden vaikutukset kertyvät pieni- ja keskituloisille lapsiperheille. Päivähoitomaksujen suuret korotukset ovat parhaillaan eduskunnan käsittelyssä.

– Opetusministerin ajamat massiiviset korotukset perheiden päivähoitomaksuihin vaikeuttavat naisten työhön palaamista ja osuvat ihan tavallisiin perheisiin. Pelkona on, että ne lapset, jotka tarvitsevat laadukasta varhaiskasvatusta eniten, jäävät sen ulkopuolelle. Näin eri kunnissa asuvien lasten eriarvoisuus lisääntyy entisestään. Vihreät vaatii maksukorotusten perumista, sanoo Helsingin varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtajana toimiva Kari.

Sipilän hallitus on murtanut suomalaisen tasa-arvopolitiikan pitkän linjan, jolla on haluttu edistää  perhevapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien välillä. Vihreät esittää vanhempainvapaiden uudistamista tasa-arvoa edistäviksi ja nykyistä joustavammiksi. Tavoitteena on lisätä isien osallisuutta ja parantaa naisten asemaa työmarkkinoilla.

– Perheministerin nimittäminen tai kokoomuksen mainoskampanjat eivät tee hallituksen politiikasta perhemyönteistä. Rehellistä on sanoa ääneen, että Sipilän hallitus ajaa naisia pois työelämästä ja heikentää lapsiperheiden asemaa. Kyseessä on keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten arvovalinta. Vihreiden vaihtoehto on toinen, päättää Kari.

Vihreiden ryhmäpuhe koulutuksen puolesta eduskunnassa 6.4.2016

Arvoisa puhemies,

Tämän maan tarina, on tarina koulutuksesta ja tasa-arvosta.

Kun 90-luvun lama iski Suomeen, minä aloitin koulun.

Lapsen silmissä lama oli jotain pelottavaa, se mursi koulukavereiden isän, se hajotti koteja, se jätti haavan jokaiseen perheeseen.

Sen pahin teko oli kuitenkin kaiken kattava toivottomuus.

Nyt minun poikani aloittaa koulua ja se sama harmaa aalto on jälleen pyyhkäissyt Suomen yli.

Keskustan Tuomo Puumala kuvasi vuosi sitten kauniisti sen, miten Suomi kampesi itsensä ylös laman synkkyydestä. “Me onnistuimme, kun panostimme tutkimukseen ja koulutukseen. Se oli tietoinen arvovalinta. Uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.”

Näin sanoi nykyinen pääministeripuolue koulusvälikysymyksessä juuri ennen vaaleja.

“Me uskoimme itseemme ja sivistyksen kantavaan voimaan.” Viisaita sanoja.

Keskellä harmaita lamavuosia rakennettiin nykyinen opintotuki. Silloin säädettiin jokaiselle lapselle tasa-arvoinen oikeus varhaiskasvatukseen. Silloin pidettiin kiinni koulutuksesta ja tutkimuksesta, jotta laman satuttamien perheiden lapsilla olisi samat mahdollisuudet kuin muillakin. Jotta tällä maalla olisi jotain, mihin uskoa ja jonka päälle rakentaa uutta.

Arvoisa puhemies,

Nyt sivistysporvarit ovat hylänneet sivistyksen. Koulutusleikkauksissa on kyse on paljon suuremmasta asiasta, kuin yhdestä petetystä vaalilupauksesta tai yksittäisistä säästöistä.

Kyse on suuren tulevaisuuslupauksen rikkomisesta.

Lupaus joka Suomessa on aina annettu omille lapsille ja lapsenlapsille, että me teemme työtä, jotta teillä on  paremmin, että tässä maassa kenestä tahansa voi tulla mitä tahansa.

Arvoisa puhemies,

Tämä lupaus rikotaan murentamalla koulutuspolkua lapsen ensiaskeleista lähtien.

Liian suuressa ryhmässä pieni lapsi pääsee yhä harvemmin syliin. Liian isoissa luokissa opettaja ei näe kiusaamista ja pahaa oloa. Nuoret saavat yhä vähemmän opetusta ja koulu on yhä useammin kaukana kotoa.

Tämä hallitus kaventaa lasten ja nuorten mahdollisuuksia ja rakentaa lasten luokkayhteiskuntaa.

Arvoisa puhemies,

Opintotuki on Suomen lupaus tasa-arvoisista mahdollisuuksista. Lupaus siitä, että isän lompakon paksuus ei tässä maassa määritä lapsen tulevaisuutta. Nyt hallitus romuttaa opintotuen, ja samalla tämän lupauksen.

Velkaa kammoksuva hallitus siirtää omaa velkaansa opiskelijoiden kannettavaksi.

Minkä muun köyhyysrajan alapuolella elävän ihmisryhmän kohdalla edes keskusteltaisiin näin valtavasta leikkauksesta perustoimeentuloon?

Arvoisa puhemies,

Suhtautumisessa korkeakouluihin hallituksen koulutusvihamielisyys on avointa.

Opetusministeri kutsuu korkeakoulujamme “keskinkertaisiksi” ja “tehottomiksi”. Leikkausten takia työnsä yliopistolla menettävät ihmiset saavat anteeksipyyntöjen sijaan kuulla pääministerin syytöksiä muutosvastarinnasta, ja että niukkuus lisää luovuutta.

Nyt hallitus kehtaa täällä juhlia sitä, ettei tullut leikattua enempää, ja että keksittiin tällainen kertaluokan laastari. kun teidän olisi pitänyt perua tekemänne koulutusleikkaukset.

Sormeen laitettu muumilaastari ei paranna sitä että käsi on murrettu. Eikä sen tarkoituskaan ole parantaa. Sen tarkoitus on peittää ja piilottaa.

Arvoisa puhemies,

Pakkoa ei ole.

Ongelma on hallitus, joka ei usko, että Suomen paras resurssi on ihmisten pään sisällä.

Hallitus, jolle kehittäminen on kurjistamista, jolle uudistaminen on romuttamista.

Hallitus, joka leikkaa mieluummin lastemme päiväkodeista ja kouluista, kuin ympäristön pilaamisesta.

Tämän maan tulevaisuus on liian tärkeä, meidän lapsille annettu lupaus on liian arvokas siihen, että me jättäisimme sen hallituksen lyhytnäköisen leikkausvimman armoille, että me antaisimme periksi.

Arvoisa puhemies,

Vihreät eivät ole antaneet periksi.

Vihreiden arvovalinta on toinen. Me uskomme, että vaikeina aikoina on puolustettava sitä mikä on kaikkein arvokkainta.

Me uskomme edelleen tähän maahan ja sivistyksen kantavaan voimaan. Ja siksi vihreä eduskuntaryhmä kannattaa edustaja Henrikssonin tekemää epäluottamuslausetta.

 

Keskusta syyttää kuntia lasten puolustamisesta

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen syyttää nyt hallituksen lisäleikkauksista niitä kuntia, jotka eivät suostuneet toteuttamaan hallituksen päiväkotileikkauksia. Tämä on käsittämätöntä!

Linjasimme Helsingissä heti syksyn alussa, että emme kannata varhaiskasvatukseen kohdistuvia heikennyksiä. Ryhmäkokoja ei kasvateta eikä lapsilta viedä tasa-arvoista oikeutta varhaiskasvatukseen. Helsingin linjaa seurasivat useat kunnat. Lasten kehityksen asiantuntijat ja tutkijat ovat tyrmänneet Sipilän hallituksen leikkaukset lapsia eriarvoistavina ja varhaiskasvatuksen laatua heikentäviksi. Asiantuntijat ohitettiin. Keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset veivät heikennykset eduskunnassa läpi.

Järjestin eilen ”Varhaiskasvauksella lasten luokkayhteiskuntaa vastaan” -tilaisuuden, jossa puhuneita asiantuntijoita oli kunnia kuunnella. Viesti oli kaikilla sama: hallituksen varhaiskasvatusta huonontavat päätökset ovat lyhytnäköistä ja typerää politiikkaa. Se lisää lasten epätasa-arvoisuutta, se huonontaa lasten mahdollisuuksia oppia ja saada tukea, se heikentää tänne muuttavien pienten lasten mahdollisuutta kotoutua, se heikentää naisten työmarkkina-asemaa ja se lisää perheiden köyhyyttä.

Sen sijaan, että pääministeripuolue hyökkää Helsingin ja muiden kuntien kimppuun, jotka yrittävät pitää lasten puolta, heillä on peiliin katsomisen paikka. Typerin mahdollinen paikka säästää on lasten mahdollisuudet oppia ja kasvaa. 1990-luvun lamasta ei opittu mitään. Näiden leikkausten lasku maksetaan tulevaisuudessa korkojen kanssa. Siihen tällä maalla ei ole varaa.

Kirjallinen kysymys varhaiskasvatuksen kehittämisestä

Eduskunnan puhemiehelle

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet laadukkaan varhaiskasvatuksen merkityksen. Siksi on hyvä, että eduskunnan hyväksymässä valtion talousarviossa vuodelle 2016 on kohdennettu 3,7 miljoonaa euroa varhaiskasvatukseen kehittämiseen.

Eduskunnassa käytiin vuoden 2015 loppupuolella laaja keskustelu lasten päivähoito- ja varhaiskasvatusoikeudesta. Keskustelu osoitti, että varhaiskasvatuksen merkityksestä, vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta on olemassa väärinkäsityksiä ja tietämättömyyttä. YK:n lasten oikeuksien komitea suositteli vuonna 2011 Suomelle, että vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien vaikuttavuudesta tulee lisätä. Varhaiskasvatukseen osallistuvien osuus alle kouluikäisistä lapsista on Suomessa selvästi OECD-maiden keskitasoa pienempi.

Keskustelussa kävi myös ilmi, että varhaiskasvatuksen ja päivähoidon nykytilasta ei ole olemassa ajantasaista kokonaisselvitystä. Esimerkiksi hallituksen esityksessä subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajauksesta viitattiin yli kymmenen vuotta vanhaan otostutkimukseen. Kaiken laadukkaan päätöksenteon pohjana tulisi olla ajantasainen tieto. Sellaiselle tulisi myös varhaiskasvatuksen ja päivähoidon kehittämisen pohjautua.

Varhaiskasvatuksen neuvottelukunta luovutti syyskuussa 2015 opetus- ja kulttuuriministerille muistion, jossa esitetään keskeiset ehdotukset varhaiskasvatuksen ja tutkimuksen painopistealueiksi. Muistiossa varhaiskasvatuksen kehittämisen painopisteiksi on nostettu laatu, henkilöstön osaaminen, pedagogiikka, tutkimus sekä ohjaus- ja palvelujärjestelmä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus varmistaa, että varhaiskasvatukseen varatut 3,7 miljoonan euron kehittämismäärärahat suuntautuvat tosiasiallisesti varhaiskasvatuksen kehittämiseen eivätkä kuntien perustoiminnan ylläpitämiseen?

 

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Kirjallinen kysymys koulutuksellisesta tasa-arvosta varhaiskasvatuksessa

Elokuussa 2015 tuli voimaan lakimuutos, jolloin lasten päivähoidosta annettu lain nimi muuttui varhaiskasvatuslaiksi. Lakiin tehdyillä muutoksilla varhaiskasvatus määriteltiin ensimmäistä kertaa lain tasolla ja sille asetettiin kattavat ja vaativat tavoitteet. Lain mukaan varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Lain mukaan varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa ja muussa varhaiskasvatuksessa.

Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle laeiksi lasten päivähoidosta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi sivistysvaliokunta (6.3.2015) totesi muun muassa seuraavaa: ”Tasa-arvon toteutuminen edellyttää, että varhaiskasvatuksesta luodaan sisällöllisesti vahva kokonaisuus, jonka avulla syrjäytymiskehitykseen voidaan puuttua jo varhaislapsuudessa. Tämä tulee ottaa korostuneesti huomioon varhaiskasvatuslain jatkovalmistelussa.”

Lainsäädännön yhteydessä hyväksyttiin eduskunnassa myös lausuma, että hallitus seuraa varhaiskasvatuslain kokonaisvaikutuksia, vaikutuksia laatuun ja ryhmäkokoihin ja ryhtyy varhaiskasvatuslain toisen vaiheen uudistamisen yhteydessä toimenpiteisiin laista puuttuvien keskeisten määritelmien täsmentämiseksi, jotta turvataan lasten kokonaisvaltainen hoiva, kasvu ja kehitys.

Varhaiskasvatuslaissa säädetyissä varhaiskasvatuksen tavoitteissa todetaan muun muassa, että tavoitteena on tukea oppimisen edellytyksiä sekä edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa.

Päiväkodeissa tapahtuvan varhaiskasvatuksen laatua säädellään monin tavoin muun muassa henkilökunnan koulutustason ja ryhmäkokojen osalta. Sen sijaan perhepäivähoitajilta ei edellytetä tiettyä koulutustasoa eikä niin sanottua muuta varhaiskasvatusta säädellä juuri mitenkään. Henkilöstön kelpoisuudet, henkilöstön määrä, toiminta-aika ja lapsiryhmän koko ovat pitkälti toiminnan järjestäjän päätettävissä. Terveyden ja hyvinvointilaitoksen THL:n selvityksen mukaan hyvätuloisten koulutettujen vanhempien lapset ovat päiväkodeissa ja vähemmän koulutettujen lapset perhepäivähoidossa. Kotona oleville lasten vanhemmille osoitetaan pääsääntöisesti ns. kerhotoimintaa eli muuta varhaiskasvatusta, jonka laatua ei ole säädelty mitenkään ja jota tarjotaan vain 2-3 kertaa viikossa. Pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistuminen on siis vahvasti sidoksissa lapsen perhetaustaan.

Koulutuksellisen tasa-arvon toteutumisen kannalta on ongelmallista, että 3-5-vuotiaista lapsista alle 70 % osallistuu päiväkodeissa opettajan johdolla tapahtuvaan varhaiskasvatukseen, jossa painottuu erityisesti pedagogiikka. Tämä on selkeästi alle OECD:n maiden keskitason. YK:n lasten oikeuksien komitea huomautti jo vuonna 2011, että Suomen tulisi lisätä lasten vanhempien tietoisuutta varhaiskasvatusohjelmien merkityksestä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten koulutuksellinen tasa-arvo toteutuu varhaiskasvatuksessa silloin, kun eri toimintamuotojen reunaehdot, henkilöstön kelpoisuudet sekä toiminta-ajat poikkeavat suuresti toisistaan?

Helsingissä 25.2.2016

Emma Kari /vihr

Varhaiskasvatuslautakunta vastustaa päivähoitomaksujen korottamista

Helsingin varhaiskasvatuslautakunta vastustaa opetusministerin esittämiä kohtuuttomia korotuksia päivähoitomaksuihin! Lautakunnan kokous päättyi juuri ja lautakunnan puheenjohtajana toivon opetusministeri Grahn-Laasosen vielä muuttavan esitystään.

Jos opetusministeriön esitys toteutuu, päivähoidon enimmäismaksu nousee elokuun alusta 290 eurosta 354 euroon kuukaudessa. On nurinkurista, että samaan aikaan kun hallitus on vienyt läpi historiallisen varhaiskasvatuksen heikentämispaketin, suomalaisten perheiden odotetaan maksavan päivähoidosta entistä enemmän. Eli samalla kun varhaiskasvatuksen laatu ryhmäkokojen kasvattamisen seurauksena heikkenee, hinta nousee.

Nykyisin ylimpään maksuluokkaan kuuluu Helsingissä lähes joka neljäs perhe. Monet vanhemmat ovat nyt hädissään. Nämä eivät ole rikkaita perheitä. On selvää, että ylimmän maksuluokan tuloraja on liian alhainen ja maksujärejestelmää pitäisi kehittää oikeudenmukaisemmaksi.

Helsinki on vastustanut kaikkia hallituksen esittämiä varhaiskasvatuksen heikennyksiä. Helsingissä on jo aiemmin päätetty, ettei lasten ryhmäkokoja kasvateta eikä lasten tasa-arvoista varhaiskasvastusoikeutta rajoiteta. Kaikissa kunnissa tämä ei kuitenkaan ole ollut mahdollista.

Helsinki voi tietenkin jälleen omalla päätöksellään säilyttää helsikiläisten perheiden päivähoitomaksut kohtuullisina. Minusta meillä on kuitenkin syytä olla huolissaan lasten palveluiden eriarvoistumisesta koko maassa. Hallitus on toimillaan lisäämässä lapsiperheiden köyhyyttä ja heikentämässä lasten yhdenvertaisia mahdollisuuksia menestyä elämässä. Tämä ei ole oikein.

Siksi Helsinki pistää vastaan!

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.