Avainsana: oikeusturva

Toimenpidealoite laillisuustarkastuksesta Maahanmuuttovirastoon ja selvityksestä turvapaikkalainsäädännön ihmisoikeusvaikutuksista

Turvapaikkajärjestelmään on kohdistunut tällä hallituskaudella ennennäkemätön määrä tiukennuksia. Oikeudellista apua on rajoitettu, valitusaikoja lyhennetty, turvapaikkaperusteita kiristetty ja perheenyhdistämistä vaikeutettu entisestään. Näiden heikennyksien ensisijainen tavoite on ollut Suomen tekeminen mahdollisimman vähän houkuttelevaksi maaksi turvapaikanhakijoille ihmisille. Amnesty International nostaa vuosiraportissaan turvapaikkapolitiikan kiristykset esimerkkinä ihmisoikeuksien rapautumisesta Suomessa. Sisäministeri Risikko on sanonut hallituksen ottavan Amnestyn esittämän arvion vakavasti.

Perustuslakivaliokunta on pitänyt Suomen houkuttelevuuden vähentämistä turvapaikanhakumaana varsin ongelmallisena hyväksyttävyysvaatimuksen ja perusoikeuksien rajoittamisperusteiden kannalta. Näkemys perustuu erityisesti perustuslain 22 §:ssä julkiselle vallalle asetettuun velvollisuuteen turvata perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslakivaliokunta on lausunnoissaan nostanut esiin monia muita turvapaikkalainsäädännön ongelmia perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta, mutta ne on jatkokäsittelyssä helposti sivuutettu, jollei kyse ole ollut säätämisjärjestyksestä. Perustuslakivaliokunta on muun muassa myös huomauttanut, että ulkomaalaislakiin on viimeisen vuoden aikana ehdotettu muutoksia useissa eri hallituksen esityksissä ilman että niiden kokonaisvaikutuksia olisi arvioitu kokonaisvaltaisesti. Ongelmallista on myös, että esimerkiksi perheenyhdistämiseen tehtyjen aiempien tiukennusten vaikutuksia ei ole selvitetty ennen kuin uudet kiristykset on viety läpi.

Maahanmuuttovirasto puolestaan on esittänyt, että kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntynyt osuus on seurausta parantuneesta turvallisuustilanteesta lähtömaissa. Helsingin Sanomat kuitenkin paljasti, että Suomen kiristyneille maalinjauksille ei löytynyt kunnollisia perusteita Maahanmuuttoviraston omasta maatiedosta. Maahanmuuttoviraston johtaja ei ole myöskään osannut asiaa julkisesti perustella.

Tiukentunutta linjaa on perusteltu myös, sillä että Suomi noudattaa eurooppalaista käytäntöä. Kielteisten turvapaikkapäätösten osuus on Suomessa kuitenkin paljon korkeampi kuin verrokkimaissamme. Viime vuonna irakilaisista turvapaikanhakijoista 18 prosenttia sai turvapaikan Suomesta EU:n keskiarvon ollessa 61 prosenttia.

Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyneen osuuden on esitetty myös olevan seurausta siitä, että hakijoiden profiili on muuttunut. Olisi kuitenkin erikoista, jos Suomeen tulisi kovin erilaisia hakijoita kuin esimerkiksi Ruotsiin ja Saksaan eikä tästä ole esitetty näyttöä.

Oikeusvaltiossa turvapaikkapäätösten on perustuttava hyvään hallintoon, puolueettomaan maatiedon käyttöön, yksilölliseen ja oikeudenmukaiseen käsittelyyn.

Helsingin keskustassa mieltään osoittavat turvapaikanhakijat vetoavat päättäjiin oikeudenmukaisen turvapaikkaprosessin puolesta. Turvapaikanhakijoiden, ihmisoikeus- ja pakolaisjärjestöjen, juristien, tavallisten suomalaisten, tutkijoiden, kirkkojen ja arvojohtajien viesti on kuultava ja siihen on vastattava.

Edellä olevan perusteella ehdotan,

että hallitus ryhtyy toimenpiteisiin teettääkseen perusteellisen ja riippumattoman laillisuustarkastuksen Maahanmuuttovirastoon sekä arvioidakseen turvapaikkalainsäädäntöön tehtyjen tiukennusten vaikutukset turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksiin.

 

Helsingissä 2.3.2017

Emma Kari /vihr

Kyselytuntikymys perheenyhdistämisen vaikeuttamisesta

Arvoisa Rouva puhemies,
Täällä on kuvattu hyvin sitä inhimillistä hätää, joka on meneillään Syyriassa ja Euroopan rajoilla.

Suomi on vastannut tähän historialliseen humanitaariseen kriisiin leikkaamalla kehitysyhteistyöstä, pienentämällä pakolaiskiintiötä, heikentämällä turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ja vaikeuttamalla perheenyhdistämistä.

Ja tätä me kutsumme vastuunkantamiseksi. Sitä se ei ole.

Täällä kysyttiin aikaisemmin miten me estämme ihmissalakuljetuksen. Keino siihen on laillisten reittien luominen. Nyt hallitus sulkee näitä reittejä.

Arvoisa sisäministeri,
aiotteko te perua tiukennukset perheenyhdistämiseen ja helpottaa hakemuksen jättämistä Kabulin ja Beirutin lähetystöissä?

Turvapaikanhakijoiden oikeusturvaa ei saa heikentää

Tänään Sipilän hallitus kävi sotaa pakenevien ihmisten oikeuksien kimppuun. Eduskunta sai käsiteltäväkseen esityksen, jossa turvapaikanhakijoiden oikeutta oikeusapuun heikennetään ja mahdollisuuksia valittaa epäoikeudenmukaisista päätöksistä rajataan. Hallituksen epäinhimillinen esitys on hylättävä.

Tätä lakia ovat kritisoineet kaikki aina oikeuskanslerista asianajajaliittoon ja YK:sta Amnestyyn. Mutta taas kerran ihmisoikeuskritiikki kaikuu kuuroille korville.

Suomen oikeusjärjestelmässä ei ole ollut tapana asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Hysterian keskellä on unohtunut se, että turvapaikkamenettelyssä on kyse perustavanlaatuisten ihmisoikeuksien turvaamisesta. Se on asia, jota myös me voimme jonain päivänä tarvita.

On hyvä, että prosesseja yritetään nopeuttaa, mutta sitä ei saa tehdä vaarantamalla haavoittuvassaasemassa olevien naisten ja lasten asemaa heikentämällä. Nyt hallitus hakee tehokkuutta vaarantamalla suojelua tarvitsevien ihmisten oikeusturvan ja heikentämällä ihmisoikeuksia.

Ihmisoikeuksien heikentämisen sijaan meidän on pystyttävä paremmin auttamaan haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä, kuten ihmiskaupan uhreiksi joutuneita naisia ja vanhemmistaan eroon joutuneita lapsia. Näiden ihmisten oikeusturvaongelmien korjaamiseen hallitus ei esitä mitään.

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.