Avainsana: neuvola

Rokotukset eivät saa jäädä ottamatta koronan takia

Kaikkia pienten lasten rokotteita on otettu alkuvuoden aikana vähemmän kuin ennen. Olen tästä todella huolissani.

Moni kunta on rajannut neuvolapalveluita koronan vuoksi. Vanhemmat ovat myös peruneet neuvola-aikoja epidemian vuoksi. Samalla kouluterveydenhuollon palveluita on saatettu karsia. Se, että rokotteita on alkuvuonna annettu normaalia vähemmän, ei saa johtaa siihen, että nämä rokotteet jäävät kokonaan ottamatta. Rokotekattavuus ei saa heikentyä koronan vuoksi.

Rokotteiden ottamisessa ei ole kyse pelkästään siitä, pelkääkö itse saavansa kurkkumädän, tuhkarokon tai influenssan. On hyvä muistaa, että samalla, kun rokote suojaa itseä, se suojaa ennen kaikkea muita ihmisiä. Mitä useampi on ottanut rokotteen, sitä epätodennäköisemmin tartuntatauti leviää väestössä. Silloin myös ne ihmiset, jotka eivät syystä tai toisesta voi ottaa rokotetta (esimerkiksi sairauden vuoksi), ovat suojassa. Jos taas rokotteita ei oteta riittävästi ja rokotekattavuus laskee liian alas, ovat pienet lapset ja vaikkapa syöpää sairastavat ihmiset vaarassa. 

Suomessa tilanne on ollut pitkään hyvä. Suomalaiset vanhemmat haluavat huolehtia paitsi itsestään ja lapsistaan, myös muista ihmisistä. Joissain Euroopan maissa tilanne on paljon heikompi, ja esimerkiksi tuhkarokkoepidemiat ovat yleistyneet. Sen vuoksi myös Suomessa törmätään toisinaan tuhkarokkotapauksiin. Ne eivät kuitenkaan muutu tässä maassa epidemioiksi, koska valtaosa väestöstä on rokotettu. Tästä on syytä pitää kiinni.

Siksi nyt on tärkeää huolehtia siitä, että ne rokotteet, jotka ovat epidemian vuoksi jääneet ottamatta, tulevat otetuksi. Kaikkien kunnissa peruttujen neuvola-aikojen tilalle on pikaisesti löydettävä uudet ajat. Kouluissa on tärkeää huolehtia siitä, että terveystarkastukset saadaan pyörimään ja rokotteet annettua.

Jos vanhemmalla on pelkoja ja huolia rokotteisiin liittyen, on terveydenhuollon henkilöstön hyvä löytää aikaa keskustelulle ja kuuntelulle. Virheelliset pelot ja luulot, joita rokotteisiin toisinaan liittyy, on tärkeää saada korjattua. Toisinaan asiat voidaan ratkaista jo sillä, että vaikkapa rokotteiden oton aikatauluun ja jaksotukseen löydetään yhteisymmärrys.

Rokotteet ovat yksi merkittävä syy siihen, että tämän maan lapset selviävät nykyään hengissä aikuisuuteen saakka. Koronapandemian rinnalle ei tarvita muita epidemioita. Pidetään lapsistamme huolta ja hoidetaan rokotukset kuntoon!

Neuvolapalvelut järjestettävä myös kriisiaikana

Vihreiden kansanedustaja Emma Kari on huolissaan kuntien vaihtelevista käytännöistä toteuttaa neuvolapalveluita epidemian aikana. Lastensuojelun keskusliiton kuntakartoituksessa kävi ilmi, että useassa kunnassa neuvolapalveluita on rajattu. 

“Neuvolakäyntien karsiminen voi johtaa siihen, että perheiden ongelmat kärjistyvät entisestään. Jos lasten neuvolatarkastuksia jätetään pitämättä, on iso riski, että tukea tarvitsevia perheitä ei tunnisteta. Moni perhe on nyt kovilla. Jos perheiden tukipalveluista ei huolehdita, koronakriisin jälkeen käsissämme voi olla lastensuojelukriisi”, Kari sanoo.

Hallitus on paraikaa valmistelemassa tukipakettia myös lasten hyvinvoinnin tukemiseen. Kari pitää tärkeänä, ettei pienten lasten ja perheiden tukemista unohdeta. 

“Neuvola on yksi tämän maan rakastetuimpia palveluita. Se on malliesimerkki ennaltaehkäisevästä palvelusta. Nyt, kun suurin osa lapsista on kotona, tämä on entistäkin tärkeämpää. Epidemian päätyttyä lisäresurssien tarve neuvoloihin ja päiväkotien tukipalveluihin on ilmeinen”, Kari sanoo.

Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja monessa kunnassa on päädytty esimerkiksi rajaamaan neuvolakäynnit vain alle 2-vuotiaille tai rokoteohjelman mukaisiin rokotuskäynteihin. Kunnat myös itse toivoivat tilanteeseen selkeitä, valtakunnallisia ohjeita.

“Lapset ja perheet ovat eriarvoisessa asemassa eri puolella Suomea. Nyt tarvitaan valtakunnallinen ohjeistus siitä, että neuvolapalvelut täytyy järjestää myös kriisiaikana. Samoin perheitä on tärkeää ohjeistaa, että neuvolakäyntejä ei tarvitse perua tai siirtää. Perheitä ei saa jättää nyt yksin”, Kari sanoo.

Neuvolat rajattava yhtiöittämisen ulkopuolelle

Minä rakastan lähineuvolaani ja olen sen terveydenhoitajille paljosta kiitollinen. Neuvola on yksi suomalaisen hyvinvointivaltion hienoin aikaansaannos. Nyt Sipilän hallitus ei suostu kertomaan ihmisille, aikooko se yhtiöittää Suomen neuvolat avatakseen neuvolatoiminnan markkinoille.

Lasten- ja äitiysneuvolatoiminta on suomalaisen ennaltaehkäisevän terveydenhuollon kivijalka. Neuvola on syy siihen, että meillä lapsikuolleisuus on yksi maailman alhaisimpia. Neuvolamme ovat kansainvälisesti kadehdittuja ja ne ovat iso syy siihen, että Suomessa lapset syntyvät terveinä. Nämä ovat asioita, joilla ei pidä pelleillä.

Miksi hallitus sitten ei suostu selkeästi rajaamaan suomalaista neuvolajärjestelmää SOTE-uudistuksen valinnanvapausfarssin ulkopuolelle? Asia kuvaa hyvin koko soten yhtiöittämisvimman hulluutta. Kukaan ei tunnu tietävän mitä tapahtuu, mutta kiire on kova ja riskit valtavia. Kiire johtuu siitä, että kokoomuksella on enää kaksi vuotta aikaa avata kavereilleen yksityisissä terveysfirmoissa valtavat markkinat.

Minä kannatan valinnanvapautta kaikkialla siellä missä se toimii. Mutta miksi me rikkoisimme jotain, joka toimii hyvin? Asiantuntijat ovat tyrmänneet ajatukset neuvoloiden avaamisesta kilpailulle. Mutta hallitus kiertelee ja kaartelee asiaa, eikä suostu vastaamaan kysymyksiin.

Me vaadimme hallitusta lupaamaan, että neuvolat rajataan soten yhtiöittämisvaatimuksen ulkopuolelle. Me puolustamme sitä, mikä on kaikkein arvokkainta.

Vihreät: Budjetti torjuu lasten luokkayhteiskuntaa

Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen vuoden 2014 budjettiin. Budjetti nostaa kärkeen lapsiperheiden tukemisen. Vihreiden tavoitteena oli lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän aliarviointi ja panostaa lastensuojeluun.

“Lapsimäärien arvioiminen väärin on aiheuttanut helsinkiläisille lapsiperheille isoja ongelmia, kun hoitopaikat ovat olleet kiven alla. Nyt varhaiskasvatusviraston budjetointitapa uudistetaan. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on merkittävä parannus”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki tarttuu nyt tosissaan eriarvoistumiseen ja tulevaisuudessa jokaisen budjetin yhteydessä käydään läpi, kuinka eri hallintokuntien talousarvio vaikuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

“Me haluamme lopettaa Helsingin eriarvoistumiskierteen. Sosiaali- ja terveysmenoihin saatiin toivottua lisärahaa ja ne kohdennettiin erityisesti ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Lisäksi käynnistetään kokeilu kotikäynneistä ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Näin voidaan jo ennen lapsen syntymää käydä läpi, millaista tukea perhe tarvitsee”, toteaa varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Myös neuvoloihin saatiin paljon tarvittua lisärahaa. Samalla vihreiden tavoite neuvolajärjestelmän uudistamisesta nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä.

“Neuvolat ovat parasta perheiden tukemista. Perheiden tukeminen on helpompaa, kun neuvolapalvelut ja perhetyö löytyvät saman katon alta. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää perhekeskuksiin. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saamaan helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin”, toteaa Kari.

Vihreät olivat kuitenkin pettyneitä siihen, ettei tavoiteltuun opetuksen lisärahoitukseen löytynyt riittävästi tukea.

“Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään, mikä on hieno asia. On tärkeää, ettei tämä muutu. Vaikka kaikki opetusta koskevat tavoitteemme eivät menneet läpi, on kuitenkin hyvä, että homekouluihin löytyi lisäresursseja. Yksikään homekoulu ei saa jäädä korjaamatta”, toteaa Vesikansa.

Lisätiedot

Emma Kari 044 300 6801
Sanna Vesikansa 040 745 9586

Ryhmäpuhe strategiaohjelmasta vuosiksi 2013-2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinkiin halutaan muuttaa, koska tämä on oikea kaupunki. Oikeassa kaupungissa koulu on lähellä, ratikalla pääsee harrastuksiin ja metrolla töihin. Hyvässä Helsingissä ystävät löytyvät lähikahvilasta tai leikkipuistosta, eikä lähimetsään mennäkseen ei tarvita autoa.

Me haluamme, että Helsingissä rakentaa urbaania kaupunkia kaupunkilaisille ja siihen nyt käsiteltävä valtuustostrategia tähtää. Rakentamistavoitetta kasvatetaan ja samalla kun kaupunkia tiivistetään, myös luonnon monimuotoisuutta lisätään ja Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto.

Vihreiden pitkäaikainen tavoite asumisen hintojen laskemisesta etenee, sillä autopaikkojen kustannukset tullaan kohdistamaan paremmin niiden käyttäjille. Nykyinen autopaikkanormi on kallis, epäoikeudenmukainen ja aikansa elänyt järjestelmä. Autopaikkojen kustantamista yhteisestä kukkarosta perustellaan lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostetaan asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.

Liikennepolitiikassa mennään kokonaisuudessaan vihreään suuntaan. Pyöräilynedistämisohjelmaa viedään eteenpäin ja raitioliikennettä parannetaan poikkihallinnollisella ratikkaprojektilla. Tavoitteena on nyt kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä jopa prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän valtuustokauden aikana liikennehankkeista priorisoidaan tätä tavoitetta tukevia investointeja. Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että joukkoliikenneinvestoinnit on pääosin rajattu investointikaton ulkopuolelle.

Strategiaesitys asettaa uuden yleiskaavan tavoitteeksi energiatehokkaan kaupunkirakenteen. Kun vanha valtuusto vielä puoli vuotta sitten torjui vihreiden esityksen päästötavoitteiden tiukentamisesta, olemme nyt sitoutumassa vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Me tiedämme hyvin, ettei tämä tavoite nosta Helsinkiä ilmastonmuutosta torjuvien kaupunkien etujoukkoon. Meidän onkin jatkuvasti etsittävä tapoja parantaa energiatehokkuutta ja leikata päästöjä.

Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Strategia ei vie kohti paniikkisäästämistä, mutta meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon ja pystyttävä tekemään asioita entistä paremmin.

Tästä paremmin tekemisestä on jo hyviä esimerkkejä. Helsingin kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut kahdella vuodella ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Uusi varhaiskasvatusvirasto toimii puolet pienemmällä hallinnolla kuin muut virastot keskimäärin. Se, että mietimme rahankäyttöä entistä tarkemmin, ei tarkoita sitä, että meillä on yhtäkään lastenhoitajaa tai opettajaa liian vähän.

Samalla kun mietimme uudestaan tilojen käyttöä ja toiminnan tehostamista, meidän on mietittävä uudestaan myös demokratian toimimista. Strategiassa linjataan, että Helsingin johtamisjärjestelmä tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa. Tällöin kaupunginjohtajiston kokoonpanon on vastattava kunnallisvaalien tulosta ja luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien on oltava nykyistä paremmat.

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Kun rahaa on käytössä vähemmän, se on käytettävä siellä, missä tarve on suurin. Eriarvoistumisen estämisen kannalta on hyvä, että strategia laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatetta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ja nuorten syrjäytymisen vähentämisen tulee näkyä kaikessa Helsingin päätöksenteossa.

Olisimme toivoneet, että muiden ryhmien halu panostaa lapsiperheiden eriarvoistumisen estämiseen olisi ulottunut myös raamibudjettineuvotteluihin. Olimme pettyneitä siihen, ettei halua koulujen ja lapsiperheiden tukemiseen riittänyt intoa rahankäytöstä päätettäessä ja nyt esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaa ei ole mahdollista toteuttaa.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennalta ehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Alueilla, joilla lastensuojelun tarve on suurin, on tarjottava perheille parhaat tukiverkostot. Neuvotoiminnassa tullaan nyt panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin ottamalla käyttöön odotusaikainen kotikäynti. Näin tukiverkosto on valmiina ja mahdollisiin ongelmiin pystytään varautumaan jo ennen lapsen syntymistä.

Myös perhetyö- ja neuvolatoimintaa tullaan yhdistämään siellä, missä tarve ennaltaehkäisyyn on suurin. Terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä, voitaisiinko Helsingissä kokeilla perhekeskuksia. Jos sekä neuvolapalvelut, perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi ongelmien ennaltaehkäisy helpompaa. Perheitä tukemalla sekä torjumalla lasten ja nuorten syrjäytymistä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa strategiaohjelman hyväksymistä.

Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Neuvoloilla lasten luokkayhteiskuntaa vastaan

Olen suuri suomalaisen neuvolajärjestelmän fani. Ensimmäisen lasta odottaessani muistan usein ajatelleeni, että ainakin neuvolassa hyvinvointivaltio on vielä täysissä voimissaan. Ja jos joku asia toimii, kannattaako sitä muuttaa? Mielestäni kannattaa.

Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes alle 18-vuotiaista lapsista on lastensuojelun asiakkaina. Määrä on kasvanut muutamassa vuodessa lähes 40 prosenttia. Ja kuten niin monissa muissakin ongelmissa, lastensuojelussa erot eri asuinalueiden välillä ovat Helsingissä poikkeuksellisen suuria.

Neuvolassa palvelu on samaa niin eiralaiselle kuin jakomäkeläisellekin perheelle. Ahkerimmin perheiden palveluita käytetään siellä, missä perheillä menee yleisesti ottaen paremmin. Kantakaupungin neuvolat ovat ruuhkautuneet pahasti, kun taas joillain alueilla neuvolatarkastukset saatetaan jättää kokonaan väliin. Ja tarkastukset jäävät väliin juuri niiltä lapsiperheiltä, joille tuen saaminen olisi erityisen tärkeää.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Lastensuojelutyötä tarvitaan, kun ongelmat ovat jo syntyneet. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Terveysasemien toimintaa ollaan uudistamassa. Samalla on hyvä miettiä, onko neuvoloiden tarpeen tulevaisuudessa olla osa terveysasemia? Jos äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisi saman katon alta, olisi perheiden tukeminen helpompaa. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää näihin “perhekeskuksiin”. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saada helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin.

Saimme viikko sitten sovittua valtuustostrategiassa siitä, että niin neuvotoiminnassa kuin perhetyössäkin tullaan panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin. Tämä oli itselleni koko strategian tärkeimpiä kirjauksia. Perhekeskus-ajatusta olisikin hyvä kokeilla siellä, missä lastensuojelun tarve on kaikista suurin.

Ehkä perheitä päästäisiin auttamaan ennen kuin lastensuojelulle olisi tarvetta.

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.