Avainsana: lapset (Page 8 of 9)

Aloite paperittomien lasten oikeudesta perusopetukseen

Viime vuoden lopussa apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin linjasi, että kuntien tulee järjestää perusopetusta kaikille kouluikäisille lapsille. Apulaisoikeusasiamiehen mukaan osa lapsista ei saa opetusta, koska kunta ei ole heidän kotikuntansa tai vakituinen asuinpaikkansa. Vailla kotikuntaa saattavat olla paperittomien tai turvapaikanhakijoiden lapset sekä Suomeen työhön tai opiskelemaan tulleiden lapset.

Paperiton siirtolainen on henkilö, jonka oleskelu ei ole virallisesti viranomaisten tiedossa tai sallimaa. Paperiton siirtolainen oleskelee maassa kokonaan ilman lupaa tai on ylittänyt myönnetyn oleskeluluvan. Paperiton on altis monenlaiselle kaltoin kohtelulle. Paperittomat lapset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa yhteiskunnassa.

Apulaisoikeusasiamiehen mukaan tilanne, jossa kaikille kouluikäisille lapsille ei ole järjestetty perusopetusta, on vastoin perustuslakia ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Lapsen oikeuksien sopimus edellyttää, että lapsia suojellaan kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan.

Perusopetuslain mukaan kuntien velvollisuus järjestää perusopetusta on laaja. Laki ei edellytä, että lapsen asuminen kunnassa olisi pysyvää tai että kunnan tulisi olla kotikuntalain mukaan määräytyvä lapsen kotikunta.

Me allekirjoittaneet edellytämme, että Helsinki ryhtyy toimiin taatakseen yhdenvertaisen oikeuden perusopetukseen paperittomille lapsille.

Helsingissä 15.1.2014
Emma Kari

Vihreä vuosi 2013 – Mitä saimme aikaan?

Tänään päättyy ensimmäinen vuoteni vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajana. Vuoteen mahtui voittoja ja muutama pettymys. Tässä listattuna joitain Vihreiden aikaansaamia asioita:

Ilmasto
– Vihreiden pitkä aikainen tavoite vähentää Helsingin hiilidioksidipäästöjä 30 % vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta kirjattiin valtuustostrategiaan. Aikaisemmin tavoite on ollut 20 % päästövähennys.
– Ilmastotyöhön lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Perheet
– Neuvoloiden ja ennalta ehkäisevän lastensuojelun rahoitusta parannettiin
– Lapsiperheiden palveluiden kokoaminen perhekeskuksiin edistyy, ensimmäinen pilotti käynnistyy ensi vuonna
– Vihreiden pitkäaikainen tavoite lopettaa päiväkotilapsien väärin laskeminen loppuu, kun laskentatapa uudistetaan. Lapsimäärien väärinarviointi on vaikeuttanut päivähoitopaikan saamista läheltä kotia.
– Koulujen korjaamiseen lisättiin rahaa.
– Paperittomille lapsille ja odottaville äideille turvattiin oikeus terveydenhuoltoon.

Pyöräily ja kävely
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa pyöräilyn ja kävelyn osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan pyöräilyn ja kävelyn kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Pyöräilyn rahoitusta nostettiin merkittävästi seuraavan kymmenen vuoden investointisuunnitelmassa.
– Pyöräilynedistämisohjelma valmistui ja sen suosituksia toteutetaan
– Baanaverkkosuunnitelma valmistui.
– Vaasankadulla toteutettiin kävelykatukokeilu.

Joukkoliikenne
– Helsingin tavoitteena on kasvattaa joukkoliikenteen osuutta liikenteestä kunnianhimoisesti.
– Liikennehankkeissa priorisoidaan joukkoliikenteen kulkutapaosuutta nostavia hankkeita.
– Kruunuvuoren joukkoliikennesillan rakentamista aikaistettiin.
– Joukkoliikenteen rahoitusta nostettiin tämän valtuustokauden investointisuunnitelmassa.
– Perustettiin ratikkaprojekti kehittämään raitioliikennettä ja valmistautumaan sen laajentamiseen.
– Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.
– Yömetroa kokeillaan parhaillaan Helsingissä.

Luonto
– Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto tavoitteena nostaa suojelualueiden määrä kaupungin maa-alueista luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi.
– Metsien suojeluun lisättiin budjettineuvotteluissa rahaa.

Kulttuuri ja kirjastot
– Keskustakirjaston rakentaminen etenee aikataulussa.

Demokratia ja solidaarisuus
– Helsingin johtamisjärjestelmä uudistetaan. Tavoitteena on, että kaupunginjohto olisi kunnallisvaalituloksen mukainen ja kaupunginvaltuuston ja -hallituksen rooli vahvistuisi kaupungin johtamisessa. Uuden johtamisjärjestelmän on tarkoitus astua voimaan vuoden 2017 alussa.
– Helsinkiin perustettiin Vihreiden ehdotuksesta kaupunginhallituksen IT-jaosto valvomaan kaupungin IT-investointeja ja edistämään muun muassa avointa dataa. Jaostolle valittiin Vihreä puheenjohtaja, Otso Kivekäs.
– Helsingistä tuli kesällä Reilun kaupan kaupunki.

Kiitos kaikille tästä vuodesta ja vihreämpää vuotta 2014!

Kaupunginhallitus päätti tarjota terveydenhuollon kaikille paperittomille lapsille

Vihreä kaupunginhallitusryhmä kiittää kokoomusta paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon nostamisesta uudelleen kaupunginhallituksen käsittelyyn. Viikko sitten sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tarjota laajat terveydenhuollon palvelut heikoimmassa asemassa oleville paperittomille ihmisille, rajaten oikeuden raskaana oleville naisille ja neuvolaikäisille lapsille.

– Vaikka kokoomus itse on vastustanut näiden kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten oikeutta saada perusterveydenhuollon palveluita, heidän toimintansa ansiosta kaupunginhallituksen enemmistö pystyi laajentamaan oikeutta terveydenhuollonpalveluihin koskemaan kaikkia alle 18-vuotiaita paperittomia lapsia. Tämä on merkittävä parannus lasten asemaan, kiittelee vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. Kari teki paperittomien terveydenhuollon hoitamisesta valtuustoponnen yli vuosi sitten.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

– YK:n lapsen oikeuksien sopimus koskee kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia, ei ainoastaan neuvolaikäisiä. Suomi on sopimuksessa sitoutunut suojelemaan lasta kaikenlaiselta syrjinnältä, joka perustuu hänen vanhempiensa asemaan. Tämä velvoittaa meitä takaamaan kaikille paperittomille lapsille pääsyn kiireellistä laajempaan terveydenhoitoon, toteaa vihreän kaupunginhallitusryhmän puheenjohtaja Hannu Oskala.

Paperittomien lasten ja odottavien äitien oikeuden terveydenhoitoon puolesta ovat vedonneet useat järjestöt, kuten Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pakolaisneuvonta, Pelastakaa Lapset, Punainen Risti ja UNICEF.

– Asian kanssa on vetkuteltu yli vuosi, vaikka päätös terveydenhuollon tarjoamisesta paperittomille on tehty Helsingissä jo kahdeksan kertaa. Kansallisen tason ohjeistusta paperittomien terveydenhuollosta vielä odotetaan, mutta on tärkeää, että asia saadaan vihdoin Helsingissä kuntoon kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten kohdalla, Kari toteaa.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Hannu Oskala, 044 530 4712

Vihreät iloitsevat paperittomien terveydenhuollon toteutumisesta

Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään kokouksessaan, että Helsinki takaa paperittomille ihmisille pääsyn kiireelliseen terveydenhuoltoon. Useista EU-maista poiketen Suomessa paperittomien kiireellisestä hoidosta on peritty korkea maksu. Kiireetöntä hoitoa ei ole tarjottu. Asia oli käsittelyssä mm. vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin tekemän valtuustoponnen takia.

“Tästä lähtien pienet lapset saavat samat terveyspalvelut riippumatta siitä, missä asemassa heidän vanhempansa ovat. Samalla paperittomien odottavien äitien asema paranee, kun he pääsevät neuvolajärjestelmän piiriin. Tämä on iso ja inhimillinen muutos Helsingissä”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Kari.

Paperittomilla tarkoitetaan ilman voimassa olevaa viisumia tai oleskelulupaa maassa asuvia ihmisiä. Heidän lisäkseen on ihmisiä, joilta puuttuu oikeus julkiseen terveydenhuoltoon. Nyt heitä hoitaa lääkäreiden vapaaehtoistyön varassa toimiva paperittomien klinikka, Global Clinic.

“Nykytilanne rikkoo kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia ja suosituksia. Lääkäriliitto sekä useat ihmisoikeus- ja lapsijärjestöt ovat jo pitkään toivoneet tilanteen korjaamista. Monelle lääkärille on ollut vaikea paikka huomata, etteivät he saa työssään hoitaa kaikki sairaita ja apua tarvitsevia ihmisiä. Siksi osa lääkäreistä on alkanut hoitaa paperittomia ihmisiä vapaaehtoisesti työaikansa jälkeen. On selvää, että tämä on kohtuuton tilanne”, toteaa vihreiden edustaja sosiaali- ja terveyslautakunnassa Laura Nordström.

Nordströmin esityksestä sosiaali- ja terveyslautakunta päätti tänään, että Helsinki tarjoaa kaikkien aikuisten kiireellisen hoidon. Lisäksi kaikille raskaana oleville ja neuvolaikäisille lapsille laajat terveydenhuollon palvelut, sekä neuvola- että sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläisille.

“Emme voi vain teeskennellä, että paperittomat ihmiset eivät ole olemassa. Kyse on ihmisoikeuksista. Erityisesti lasten ja odottavien äitien osalta Suomea sitovat ihmisoikeussopimukset ovat varsin yksiselitteisiä. On hienoa, että tästä lähtien Helsinki takaa oikeuden terveyteen näille kaikkein heikoimmassa asemassa oleville ihmisille”, Kari toteaa.

Lisätiedot:

Emma Kari 044 300 6801
Laura Nordström 050 367 6671

Vihreät: Budjetti torjuu lasten luokkayhteiskuntaa

Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen vuoden 2014 budjettiin. Budjetti nostaa kärkeen lapsiperheiden tukemisen. Vihreiden tavoitteena oli lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän aliarviointi ja panostaa lastensuojeluun.

“Lapsimäärien arvioiminen väärin on aiheuttanut helsinkiläisille lapsiperheille isoja ongelmia, kun hoitopaikat ovat olleet kiven alla. Nyt varhaiskasvatusviraston budjetointitapa uudistetaan. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on merkittävä parannus”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki tarttuu nyt tosissaan eriarvoistumiseen ja tulevaisuudessa jokaisen budjetin yhteydessä käydään läpi, kuinka eri hallintokuntien talousarvio vaikuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

“Me haluamme lopettaa Helsingin eriarvoistumiskierteen. Sosiaali- ja terveysmenoihin saatiin toivottua lisärahaa ja ne kohdennettiin erityisesti ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Lisäksi käynnistetään kokeilu kotikäynneistä ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Näin voidaan jo ennen lapsen syntymää käydä läpi, millaista tukea perhe tarvitsee”, toteaa varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Myös neuvoloihin saatiin paljon tarvittua lisärahaa. Samalla vihreiden tavoite neuvolajärjestelmän uudistamisesta nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä.

“Neuvolat ovat parasta perheiden tukemista. Perheiden tukeminen on helpompaa, kun neuvolapalvelut ja perhetyö löytyvät saman katon alta. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää perhekeskuksiin. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saamaan helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin”, toteaa Kari.

Vihreät olivat kuitenkin pettyneitä siihen, ettei tavoiteltuun opetuksen lisärahoitukseen löytynyt riittävästi tukea.

“Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään, mikä on hieno asia. On tärkeää, ettei tämä muutu. Vaikka kaikki opetusta koskevat tavoitteemme eivät menneet läpi, on kuitenkin hyvä, että homekouluihin löytyi lisäresursseja. Yksikään homekoulu ei saa jäädä korjaamatta”, toteaa Vesikansa.

Lisätiedot

Emma Kari 044 300 6801
Sanna Vesikansa 040 745 9586

Pidetään tytöistämme huolta

Tyttäreni syntyi neljä kuukautta sitten. Tämän jälkeen olemme kaikkien vanhempien tavoin pohtineet, mikä hänelle on parasta, miten voimme taata hänelle terveellisen ja turvallisen elämän. Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen olimme hämmentyneitä. Useaan otteeseen korostettiin, ettei vauvan rokottaminen ole pakollista, vaan se on vapaaehtoista. Kun terveydenhoitaja korostaa, ettei rokotus ole välttämätön, moni vanhempi ryhtyy pohtimaan, kannattaako lasta rokottaa.

Rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia paitsi rokotettavalle itselleen, myös koko yhteisölle. WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain yli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairauksiin, jotka olisi voitu estää järjestelmällisillä rokotusohjelmilla. Rokottamalla lapsemme pidämme huolta muiden lapsista.

Viimeisin rokotuskohu on noussut HPV-rokotuksesta. Rokote ehkäisee kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Suomi on yksi viimeisiä maita, joissa HPV-rokotus otetaan rokotusohjelmaan ja sen turvallisuudesta on kiistaton näyttö. Yhtä kiistatonta on se, että kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 160 naista ja se vaatii vuosittain yli 50 naisen hengen. Nyt rokotus on joutunut rokotevastustajien hampaisiin ja tyttäriään rakastavat vanhemmat ovat hämmentyneitä.

Omaan auktoriteettiasemaansa luottavat terveysviranomaiset häviävät taistelun ihmisten luottamuksesta tilanteessa, jossa homeopaattien spekulointipäivitykset ja Magneettimedian uutiset leviävät sosiaalisessa mediassa huomattavasti THL:n tiedotteita paremmin. Ja koska asetelma on kiinnostava, jokainen media nostaa uutisoinnissaan esiin sekä homeopaatin että THL:n näkemyksen. Yhtäkkiä on mielipidekysymys, kannattaako lapsi rokottaa.

Rokotevastustajat rakastavat lapsiaan, eivätkä halua altistaa omia lapsiaan rokotteisiin liitetyille riskeille. Samalla rokotusohjelmien vapaamatkustajat luottavat, että oma lapsi ovat turvassa, koska muiden ihmisten lapset on rokotettu ja taudit pysyvät kurissa. Kun vapaamatkustajia on liikaa, suoja romahtaa. Näin tapahtui esim. Walesissa, jossa lasten rokotuskattavuus laski 2000-luvun alussa alle 80 prosenttiin. Tästä seurasi tuhkarokkoepidemia ja sadat lapset sairastuivat.

Pidetään tytöistämme huoli ja otetaan rokotukset. Näin pidämme huolta myös muiden lapsista.

Lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni

Lääkärilehti uutisoi tänään tapauksesta, jossa vakavista hengitysongelmista kärsivä kolmeviikkoinen vauva ei saanut hoitoa terveysasemalla. Syynä hoidon eväämiseen oli se, ettei vauvalla ollut oleskelulupaa. Vihreät vaativat muutosta epäinhimilliseen käytäntöön.

– Suomessa paperittomilla on oikeus ainoastaan kiireelliseen terveydenhoitoon. Jos vauvan tilanteen ei oleteta olevan kiireellinen, ei hoitoa anneta. Kiireellisenkin hoidon saaminen voi tulla paperittomalle perheelle kohtuuttoman kalliiksi, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Suomessa arvioidaan olevan muutama tuhat paperitonta ja suurin osa heistä elää Helsingissä. Paperittomien lasten määrää ei tiedä kukaan. Heidän terveydenhoitonsa on pääosin lääkäreiden vapaaehtoistyönvarassa.

– Paperittomat elävät usein huonoissa ja turvattomammissa oloissa. He ovat alttiimpia tarttuville taudeille ja muille infektioille. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat lapset ja odottavat äidit. Heidän terveydenhoito ei voi perustua lääkärien vapaa-aikana tekemään hyväntekeväisyystyöhön, Kari toteaa.

Emma Kari teki vuosi sitten valtuustoponnen paperittomien ihmisten terveydenhuollon järjestämisestä. Helsingin kaupunginhallitus ja sosiaali- ja terveyslautakunta ovat jo päättäneet, että  paperittomien terveyspalvelut hoidetaan kuntoon tämän vuoden aikana. Asia ei ole kuitenkaan edistynyt, vaan on uudelleen valmisteltavana sosiaali- ja terveysvirastossa. Vihreät vaativat vauhtia valmisteluun.

– Ruotsissa paperittomille tarjotaan samat terveydenhuoltopalvelut kuin turvapaikanhakijoille. Siellä lasten ja raskaana olevien paperittomien terveydenhoito on kunnossa papereista riippumatta. Samaan tilanteeseen on päästävä myös Helsingissä. Yhdenkään lapsen henki ei saa olla oleskeluluvasta kiinni, toteaa Kari.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Valtuustoaloite alakoulujen polkupyöräilykieltojen kumoamiseksi ja koulun lähialueiden liikenneturvallisuuden parantamiseksi

Viime aikoina julkisuudessakin on käsitelty lukuisten helsinkiläisalakoulujen asettamia kieltoja oppilaiden koulumatkapyöräilylle. Koulut ovat perustelleet kieltoja muun muassa liikenneturvallisuuteen ja polkupyörien säilytykseen liittyvillä ongelmilla.

Liikenne- ja viestintäministeriön kevyen liikenteen edistämisohjelman mukaan erityisesti koulumatkoilla olisi tarvetta jalankulun ja pyöräilyn lisäämiselle ja näiden matkojen turvallisuutta pitäisi systemaattisesti lisätä. Pyöräilykielto lisää alakoulun lähialueiden autoliikennettä ja siten tekee kouluun saapuvien oppilaiden koulumatkasta vaarallisempaa.

Koulumatkapyöräilyn kieltäminen kouluissa on haitallista muun muassa seuraavista syistä:

– Passiivinen ja liikkumaton elämäntapa ja sen mukanaan tuomat ongelmat kuten ylipaino on yksi suurimmista kansanterveydellisistä ongelmista. Sen sijaan, että polkupyöräilykiellon tapaisilla toimilla estetään ja hankaloitetaan arkiliikuntaa, sitä pitäisi aktiivisesti tukea ja siihen kannustaa. UKK-instituutin palvelu- ja kehityspäällikkö Anne-Mari Jussilan mukaan “kasvatuksellisesti tilanne on hassu, että ensin kielletään muutama vuosi pyöräilemästä kouluun, ja sitten patistetaan pyörän selkään. Tällainen käyttäytymismuutos ei ole välttämättä helppo”.

– Oppilaiden koulumatkat samaankin alakouluun voivat olla hyvin erilaisia: toisilla oppilailla kouluun tuleminen vaatii useiden vilkkaasti liikennöityjen katujen ylittämistä, kun taas toisilla kouluun pääsee suoraan turvallisesti kevyen liikenteen reittejä pitkin. Pyöräilykielto ei ota tätä todellisuutta huomioon ja estää myös niiden oppilaiden koulumatkapyöräilyn, joille se olisi kehitys- ja ikätaso huomioonottaen turvallista.

– Kaikkia oppilaita koskeva pyöräilykielto tekee myös turvallisen, aikuisen seurassa tapahtuvan koulutiehen tutustumisen pyöräillen mahdottomaksi. Koululainen ei voi opetella pyörällä liikenteessä liikkumista tekemällä koulumatkan yhdessä vanhemman tai laajemman naapuruston yhteisen “pyöräilevän koulubussin” kanssa. Samalla myös vanhempien mahdollisuus työmatkapyöräilyyn vaikeutuu.

– Alakoululaiset kehittyvät eri tahdissa. Koululaisten vanhemmat ovat parhaita asiantuntijoita sekä lapsen koulumatkan riskeistä, että lapsensa kypsyydestä liikkua liikenteessä polkupyörällä. Viranomaisten asettamien kieltojen sijaan vastuuta lapsen koulumatkasta pitää antaa lapsen vanhemmille.

– Sellaisten kieltojen asettamista, joiden valvominen ei ole mahdollista, tulisi yleisesti välttää. Aamulehden verkkosivujen mukaan (Puheenaihe: Koulujen pyöräohjeita osataan kiertää, 17.5. 2013) Tampereella vastaavat kiellot ovat johtaneet myös siihen, että oppilaat jättävät pyöränsä korttelin päähän koulusta ja kävelevät loppumatkan, näin kiertäen koulun asettamaa kieltoa. Lisäksi on epäselvää, miltä osin koulujen määräykset koulumatkapyöräilystä perustuvat lainsäädäntöön.

– Peruskoulun opetussuunnitelman perusteiden Turvallisuus ja liikenne -aihekokonaisuuden keskeisiä sisältöjä ovat liikennesäännöt, muut huomioiva liikennekäyttäytyminen ja liikenneympäristön turvallisuus sekä lähiympäristön vaaranpaikkojen kartoittaminen ja turvallisuuden parantaminen. Opetussuunnitelman perusteissa määritellään tavoitteeksi, että oppilas oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä. Parhaiten nämä sisällöt opitaan ja tavoitteet saavutetaan nivomalla liikennekasvatus kunkin oppilaan omaan koulumatkaan.

Kieltojen sijaan tulisi panostaa koulun lähialueiden liikenneturvallisuuteen ja oppilaiden liikennekasvatukseen. Koulujen olisi syytä kartoittaa lähialueen liikenneturvallisuudessa olevat puutteet ja ryhtyä yhdessä rakennusviraston kanssa toimiin niiden korjaamiseksi. Lisäksi koulut voivat esimerkiksi suositella, että ainakin nuorimmat koululaiset eivät pyöräilisi koulumatkaa yksin vaan yhdessä esimerkiksi vanhemman kanssa. Kouluihin tulisi hankkia myös asianmukaiset pyörätelineet ja -katokset.

Näiden seikkojen vuoksi esitämme, että kaupunginhallitus velvoittaa opetusvirastoa, koulujen rehtoreita ja johtokuntia yhdessä rakennusviraston kanssa löytämään koulumatkapyöräilykiellon sijaan keinoja koulujen lähialueiden pyöräilyn ja kävelyn turvallisuuden parantamiseksi.

Lisäksi esitämme, että opetusvirasto laatii kouluille yhtenäiset ohjeet ja suositukset koulumatkapyöräilylle ja kehottaa kouluja sisällyttämään ensimmäisen kouluvuoden opetussuunnitelmiin sellaista käytännönläheistä liikennekasvatusta, että oppilaat saavat valmiudet kulkea koulumatkansa turvallisesti myös pyörällä.

19.6.2013 Helsingin vihreä valtuustoryhmä

Ryhmäpuhe strategiaohjelmasta vuosiksi 2013-2016

Arvoisa puheenjohtaja,

Helsinkiin halutaan muuttaa, koska tämä on oikea kaupunki. Oikeassa kaupungissa koulu on lähellä, ratikalla pääsee harrastuksiin ja metrolla töihin. Hyvässä Helsingissä ystävät löytyvät lähikahvilasta tai leikkipuistosta, eikä lähimetsään mennäkseen ei tarvita autoa.

Me haluamme, että Helsingissä rakentaa urbaania kaupunkia kaupunkilaisille ja siihen nyt käsiteltävä valtuustostrategia tähtää. Rakentamistavoitetta kasvatetaan ja samalla kun kaupunkia tiivistetään, myös luonnon monimuotoisuutta lisätään ja Helsinkiin perustetaan metsäinen suojeluverkosto.

Vihreiden pitkäaikainen tavoite asumisen hintojen laskemisesta etenee, sillä autopaikkojen kustannukset tullaan kohdistamaan paremmin niiden käyttäjille. Nykyinen autopaikkanormi on kallis, epäoikeudenmukainen ja aikansa elänyt järjestelmä. Autopaikkojen kustantamista yhteisestä kukkarosta perustellaan lapsiperheiden tarpeilla, vaikka samalla nostetaan asuntojen hinnat niin korkeiksi, ettei monilla lapsiperheillä ole niihin varaa.

Liikennepolitiikassa mennään kokonaisuudessaan vihreään suuntaan. Pyöräilynedistämisohjelmaa viedään eteenpäin ja raitioliikennettä parannetaan poikkihallinnollisella ratikkaprojektilla. Tavoitteena on nyt kasvattaa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen osuutta liikenteestä jopa prosenttiyksiköllä vuosittain. Tämän valtuustokauden aikana liikennehankkeista priorisoidaan tätä tavoitetta tukevia investointeja. Vihreät ovat tyytyväisiä myös siihen, että joukkoliikenneinvestoinnit on pääosin rajattu investointikaton ulkopuolelle.

Strategiaesitys asettaa uuden yleiskaavan tavoitteeksi energiatehokkaan kaupunkirakenteen. Kun vanha valtuusto vielä puoli vuotta sitten torjui vihreiden esityksen päästötavoitteiden tiukentamisesta, olemme nyt sitoutumassa vähentämään hiilidioksidipäästöjämme 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Me tiedämme hyvin, ettei tämä tavoite nosta Helsinkiä ilmastonmuutosta torjuvien kaupunkien etujoukkoon. Meidän onkin jatkuvasti etsittävä tapoja parantaa energiatehokkuutta ja leikata päästöjä.

Me emme halua jättää velkaamme lastemme maksettavaksi. Strategia ei vie kohti paniikkisäästämistä, mutta meidän on pystyttävä katsomaan entistä tarkemmin, että käytämme kaupunkilaisten verorahoja parhaalla mahdollisella tavalla. Tällä kaudella meidän on oltava valmiita entistä tarkempaan taloudenpitoon ja pystyttävä tekemään asioita entistä paremmin.

Tästä paremmin tekemisestä on jo hyviä esimerkkejä. Helsingin kaupungilta eläkkeelle jääneiden keski-ikä on noussut kahdella vuodella ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet. Uusi varhaiskasvatusvirasto toimii puolet pienemmällä hallinnolla kuin muut virastot keskimäärin. Se, että mietimme rahankäyttöä entistä tarkemmin, ei tarkoita sitä, että meillä on yhtäkään lastenhoitajaa tai opettajaa liian vähän.

Samalla kun mietimme uudestaan tilojen käyttöä ja toiminnan tehostamista, meidän on mietittävä uudestaan myös demokratian toimimista. Strategiassa linjataan, että Helsingin johtamisjärjestelmä tullaan uudistamaan kokonaisuudessaan ja uusi johtamisjärjestelmä otetaan käyttöön seuraavan valtuustokauden alussa. Tällöin kaupunginjohtajiston kokoonpanon on vastattava kunnallisvaalien tulosta ja luottamushenkilöiden toimintamahdollisuuksien on oltava nykyistä paremmat.

Me emme halua, että helsinkiläiset lapset kasvavat luokkayhteiskunnassa. Helsingissä eriarvoistuminen alkaa jo kohdussa ja jatkuu läpi elämän. Lähes joka kymmenes lapsi on lastensuojelun asiakkaana. Pienten helsinkiläisten mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Kun rahaa on käytössä vähemmän, se on käytettävä siellä, missä tarve on suurin. Eriarvoistumisen estämisen kannalta on hyvä, että strategia laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatetta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen. Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttamisen ja nuorten syrjäytymisen vähentämisen tulee näkyä kaikessa Helsingin päätöksenteossa.

Olisimme toivoneet, että muiden ryhmien halu panostaa lapsiperheiden eriarvoistumisen estämiseen olisi ulottunut myös raamibudjettineuvotteluihin. Olimme pettyneitä siihen, ettei halua koulujen ja lapsiperheiden tukemiseen riittänyt intoa rahankäytöstä päätettäessä ja nyt esimerkiksi tokaluokkalaisten iltapäiväkerhotoimintaa ei ole mahdollista toteuttaa.

Lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä. Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennalta ehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Rahankäytössä ennaltaehkäisy ei siis näy.

Alueilla, joilla lastensuojelun tarve on suurin, on tarjottava perheille parhaat tukiverkostot. Neuvotoiminnassa tullaan nyt panostamaan erityistä tukea tarvitseviin alueisiin ottamalla käyttöön odotusaikainen kotikäynti. Näin tukiverkosto on valmiina ja mahdollisiin ongelmiin pystytään varautumaan jo ennen lapsen syntymistä.

Myös perhetyö- ja neuvolatoimintaa tullaan yhdistämään siellä, missä tarve ennaltaehkäisyyn on suurin. Terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä olisi hyvä miettiä, voitaisiinko Helsingissä kokeilla perhekeskuksia. Jos sekä neuvolapalvelut, perhetyö että lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi ongelmien ennaltaehkäisy helpompaa. Perheitä tukemalla sekä torjumalla lasten ja nuorten syrjäytymistä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen.

Arvoisa puheenjohtaja,

Vihreä valtuustoryhmä kannattaa strategiaohjelman hyväksymistä.

Vihreät torjuvat Helsingissä lasten luokkayhteiskuntaa

– Lähes joka kymmenes lapsi on Helsingissä lastensuojelun asiakkaana. Alueiden välillä on tässä suuria eroja ja Jakomäessä jopa joka neljäs lapsi kuuluu lastensuojelun piiriin. Kun rahaa on käytössä vähän, on sitä suunnattava lapsiperheiden tukemiseksi erityisesti alueille, joilla tarve on suurin, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Tänään kaupunginvaltuustossa käsiteltiin Helsingin strategiaohjelmaa tälle valtuustokaudelle. Kaupunginjohtaja Pajunen totesi edellisen valtuustokauden päätteeksi Helsingin epäonnistuneen eriarvoistumisen ehkäisyssä kaupungissa. Lapsen mahdollisuuksiin vaikuttaa entistä enemmän se, mihin kaupunginosaan ja sosiaaliluokkaan hän syntyy.

Vihreät saivat ohjelmaan keskeiset tavoitteensa ja kaupunkia kehitetään niin ekologisesti kuin sosiaalisesti kestävään suuntaan. Vihreät ovat kuitenkin pettyneitä etenkin puutteelliseen panostukseen koulujen ja lapsiperheiden tukemiseksi. Strategianeuvotteluiden jälkimainingeissa käydyissä budjettiraamineuvotteluissa ei muilta ryhmiltä saatu toivottua tukea lapsiperheiden eriarvoistumisen ehkäisemiseksi ja koulujen iltapäivätoiminnan järjestämiseksi.

– Helsingin kaupungilla työskentelee lastensuojelutyössä yli tuhat ihmistä, kun taas perheiden ongelmia ennaltaehkäisevässä neuvola- ja perhetyössä sekä perheiden erityispalveluissa on puolet vähemmän työntekijöitä. Vaikka lastensuojelussa puhutaan mielellään ennaltaehkäisystä, rahankäytössä tämä ei näy, Kari sanoo.

Eriarvoistumisen estämisen kannalta vihreät pitävät hyvänä, että strategiassa päätettiin laajentaa positiivisen diskriminaation ja ennaltaehkäisyn periaatteitta. Niissä kouluissa, joissa on eniten tukea tarvitsevia oppilaita, on oltava parhaat resurssit tuen tarjoamiseen.

– Helsingissä olisi syytä kokeilla perhekeskuksia terveysasemien toiminnan uudistamisen yhteydessä. Jos neuvolapalvelut, perhetyö ja lapsiperheiden kotipalvelu löytyisivät saman katon alta, olisi perheiden varhainen tukeminen helpompaa. Perheitä tukemalla ja torjumalla lapsiköyhyyttä voimme pysäyttää Helsingin eriarvoistumisen, Kari kiteyttää.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

« Older posts Newer posts »

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.