Avainsana: Itämeri

Valtuustoaloite Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta

Helsinki on käynnistämässä toimenpiteitä Vanhakaupunginkosken itähaaran kalatien kunnostamisesta. Helsingin merkittävin vaelluskalakantojen elpymisen este on kuitenkin Vanhankaupunginkosken länsihaaran kaloilta kokonaan sulkeva pato. Itähaaran kunnostus ei ole hyödyiltään padon purkamiseen verrattava toimenpide. Itähaaran kunnostamisen vaikutukset kalojen nousuedellytyksiin ovat epävarmoja, eivätkä ne poista länsihaaraan liittyviä ongelmia.

Pato estää kunnostamisen jälkeenkin kalojen nousua ja johtaa niiden loukaantumisiin ja kuolemiin. Padon purkaminen olisi merkittävä konkreettinen toimenpide, jolla kaupunki suojelee luonnon monimuotoisuutta, joka on maailmanlaajuisesti uhattuna. Etenkin villin meritaimenen, joka on Suomen eläinlajien uhanalaisuusluokituksen mukaan erittäin uhanalainen nousuedellytyksiä tulisi parantaa lajin kannan elvyttämiseksi.

Padon purkaminen on mahdollista toteuttaa kokonaan tai osittain, jolloin alueen museoarvoille koituu mahdollisimman vähän haittaa. Samalla myös länsihaaraan tulisi rakentaa toimiva nousu- ja laskeutumisuoma, josta kalat pääsevät nousemaan terveinä 14 kunnan alueella virtaavan Vantaanjoen vesistön kutupaikoille ja vaeltamaan joesta takaisin mereen.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki käynnistää välittömästi toimet suunnitelman laatimiseksi Vanhankaupunginkosken padon osittaisesta tai kokonaan purkamisesta.

Helsigissä 6.10.2021

Emma Kari

Koska Sipilä puhuu ympäristökriisistä?

Pääministeri piti eilen kriisipuheen, jossa hän perusteli jälleen sitä, miksi nyt on leikattava kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä.

Puhetta kuunnellessani luin juuri julkaistua raporttia maapallon tilasta. Se oli jäätävää luettavaa. Selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos, eli meidän elämäntapamme. Ilmastonmuutoksen seurauksena meret muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin viimeisten miljoonien vuosien aikana.

Tämä on kriisi joka uhkaa koko olemassaolomme perustaa ja lastemme mahdollisuutta elää hyvää elämää. Silti tästä ei pidetä kriisipuheita. Sen sijaan se ohitetaan lähes kokonaan Suomen politiikassa. Joskus olisi hienoa kuulla kriisipuhe pääministeriltä, jossa Sipilän lauseet: ”Näin emme voi jatkaa. Nyt on korkea aika miettiä missä mennään. Me emme pääse pakoon tosiasioita” kutsuisivat ihmisiä työhön yhteisen elinympäristömme pelastamiseksi.

Suomessa on aikaisemmin ohjattu päästökauppatulot kestävää kehitystä tukevaan kehitysyhteistyöhön, mutta nyt hallitus ohjaa nuo rahat teollisuuslaitosten tukemiseen. Suomi on vastustanut päästökaupan nopeaa korjaamista, eli vaikeuttanut päästöjen tehokasta leikkaamista. Maataloudessa ei ole haluttu tukea Itämeren tilaa parantavia toimia ja Suomen vaelluskalajoista on tuhottu patoamalla yli 90 prosenttia. Tämä kaikki voidaan kuitenkin korjata. Jos vain tahtoa löytyy yhtä paljon kuin Suomen valtionvelan pienentämiseen.

Koska kuten Sipilä sanoi, ”Tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.”

© 2024 Emma Kari

Ylös ↑

Tilaa Emman uutiskirje

Tilaamalla uutiskirjeen pysyt perillä tekemästäni työstä ja vihreästä politiikasta.