Avainsana: ilmastonmuutos (Page 2 of 2)

Valtuustolle esitetään Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemista

9.11.2015 / Emma Kari

Helsinki on vihdoin ottamassa harppauksen kohti energiavallankumousta! Valtuustolle tullaan esittämään Hanasaaren kivihiilivoimalan korvaamista hajautetulla uusiutuvalla energiantuotannolla.

Tämä on asia, jonka eteen olen tehnyt paljon töitä. Helsingissä oli vuosia suunniteltu Hanasaaren kivihiilivoimalan remontoimista, jotta kivihiilen polttamista voitaisiin jatkaa vielä pitkää. Ainoaksi vaihtoehdoksi tälle järjettömälle investoinnille esitettiin uuden ja kalliin monipolttolaitoksen rakentamista. Moni oli tyytymätön, mutta kukaan valtuustossa ei tuntunut uskovan, että asiaan voisi enää saada muutosta. Juna oli kuulemma jo mennyt ja valtuuston kädet sidottu.

En ole koskaan halunnut hyväksyä sitä, että huonoja linjauksia ei voisi muuttaa. Siksi vihreät vaativat vuoden alussa kolmannen vaihtoehdon selvittämistä. Halusin, että Hanasaaren hiilivoimala jää historiaan ja sen sijaan Helsinki panostaisi uusiutuvaan hajautettuun energiantuotantoon sekä energiatehokkuutteen. Saman vaatimuksen esittivät upeta kansanliikkeet, jotka vaativat energiaremonttia ja hiilivapaata Helsinkiä.

Tämä on se vuosi kun maailman kivihiilen käyttö on kääntynyt laskuun. Tässä päätöksessä on kyse siitä, että Helsinki ottaa ilmastonmuutoksen tosissamme. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen edellyttää sitä, että suljemme jokaikisen hiilivoimalan ja jätämme ison osan fossiilisista polttoainevarannoista polttamatta. Mutta lisäksi tässä päätöksessä on myös kyse siitä, millaista kaupunkia me rakennamme lapsillemme. Haluammeko heidän elävän menneisyyden kaupungissa, jonka rannoilla kohoavat kivihiilikasat? Vai haluammeko heidän kasvavan kaupungissa, joka uskoo, että asiat voidaan tehdä paremmin ja samalla antaa maailmalle toivoa?

Minusta huonoja päätöksiä pitää voida muuttaa. Periksi ei vain pidä antaa. Silloin pääsee elämään juuri tällaisia hetkiä, jolloin asiat yhtäkkiä ottavatkin valtavan harppauksen eteenpäin. Ja se tuntuu hienolta!

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

5.10.2015 / Emma Kari

Lähes kaksi vuotta sitten nousin Pietarin junaan mieheni kanssa. Emme olleet nukkuneet moneen viikkoon ja huoli painoi. Pietarissa oli ystävämme ja puolivuotiaan pikkutyttömme kummitäti, Sini Saarela. Sini oli juuri päässyt venäläisestä vankilasta, mutta emme vielä tienneet, saammeko hänet pois Venäjältä. Hänen rikoksensa oli venäläisen öljynporauslautalle kiipeäminen, koska hän halusi, että maailma saa tietää, mitä jäämerellä on tekeillä.

Silloin päälimmäinen tunne oli pelko ja huoli siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Miehelleni, joka vastaa Greenpeacessä Arktis-kampanjasta, aika oli erityisen rankkaa. Perheellemme isän työ on tarkoittanut pitkiä työmatkoja ja aikaa poissa kotoa. Minulle se on tarkoittanut unettomia öitä kipeän lapsen kanssa ja väsyttävää lastenhoitajarumbaa. Mutta hetkeäkään en ole toivonut, että hän tekisi jotain muuta. Hänen työssään on kyse siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Nyt sen työn tulokset näkyvät. Shell on lopettanut öljynporauksen Arktiksella ja ilmoittanut, ettei suunnittele palaavansa sinne. Syyksi Shell on ilmoittanut paitsi arktisen öljynporauksen kannattamattomuuden, myös niiden ihmisten toiminnan, jotka ovat väsymättömästi puhuneet arktisen öljynporauksen riskeistä. Lähes kaikki öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi luopuneet hankkeistaan alueella.

Ilmastonmuutosta torjutaan öljynporauslautta kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan, sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Arktisen maan asukkaina juuri meillä suomalaisilla on erityinen vastuu puolustaa tätä kauniin haurasta pohjoista luontoa, jonka haluamme säilyttää lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ja vaikka paljon työtä on vielä edessä ennen kuin arktiset alueet saadaan suojeltua, on upeaa, että Arktis saa nyt hetken hengähtää. Ja kiitos kuuluu yksilöille, jotka itseään säästämättä taistelivat öljyjättejä vastaan.

Se väsynyt ja pelokas tunne Pietarin junassa on tärkeää muistaa juuri tällaisina hetkinä, kun tavoitteet nytkähtävät eteenpäin. Vaikka maailma tuntuu kuinka synkältä ja muutosta parempaan on vaikea nähdä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siksi ei saa luovuttaa. Ainoastaan niin maailma muuttuu paremmaksi.

Koska Sipilä puhuu ympäristökriisistä?

17.9.2015 / Emma Kari

Pääministeri piti eilen kriisipuheen, jossa hän perusteli jälleen sitä, miksi nyt on leikattava kaikkein pienituloisimmilta ihmisiltä.

Puhetta kuunnellessani luin juuri julkaistua raporttia maapallon tilasta. Se oli jäätävää luettavaa. Selkärankaisten eläinten määrä merissä on pienentynyt rajusti koko maailmassa. Kalojen sekä merinisäkkäiden, -lintujen ja -matelijoiden määrä on enää puolet siitä, mitä se oli vielä neljä vuosikymmentä sitten. Suurimmat syyt ovat liikakalastus, elinympäristöjen tuhoutuminen ja ilmastonmuutos, eli meidän elämäntapamme. Ilmastonmuutoksen seurauksena meret muuttuvat nopeammin kuin koskaan aiemmin viimeisten miljoonien vuosien aikana.

Tämä on kriisi joka uhkaa koko olemassaolomme perustaa ja lastemme mahdollisuutta elää hyvää elämää. Silti tästä ei pidetä kriisipuheita. Sen sijaan se ohitetaan lähes kokonaan Suomen politiikassa. Joskus olisi hienoa kuulla kriisipuhe pääministeriltä, jossa Sipilän lauseet: ”Näin emme voi jatkaa. Nyt on korkea aika miettiä missä mennään. Me emme pääse pakoon tosiasioita” kutsuisivat ihmisiä työhön yhteisen elinympäristömme pelastamiseksi.

Suomessa on aikaisemmin ohjattu päästökauppatulot kestävää kehitystä tukevaan kehitysyhteistyöhön, mutta nyt hallitus ohjaa nuo rahat teollisuuslaitosten tukemiseen. Suomi on vastustanut päästökaupan nopeaa korjaamista, eli vaikeuttanut päästöjen tehokasta leikkaamista. Maataloudessa ei ole haluttu tukea Itämeren tilaa parantavia toimia ja Suomen vaelluskalajoista on tuhottu patoamalla yli 90 prosenttia. Tämä kaikki voidaan kuitenkin korjata. Jos vain tahtoa löytyy yhtä paljon kuin Suomen valtionvelan pienentämiseen.

Koska kuten Sipilä sanoi, ”Tekemättä ei voi jättää. Emme voi siirtää laskua tämän päivän hyvinvoinnista tuleville sukupolville.”

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

3.7.2015 / Emma Kari

Kesä. Me kaikki arktisen maan meren rannalla asuvat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Merijää on sulanut ja merelle pääsee helposti. Tämän tietävät myös öljy-yhtiöt, kuten Shell, joka on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä porauksia Arktikselle.

Järkyttävintä tässä on se, että Suomen valtionyhtiö Arctia Shippingin on tässä mukana. Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisessa öljynporauksessa.

Kysyin eduskunnassa pääministeri Sipilältä, miten Suomen toiminta sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen suojelun kanssa. Sipilä vastasi, että jos emme me ole tekemässä tätä bisnestä arktisella öljyllä, sen tekee joku muu.

Samaan aika kun Sipilän hallitus julistaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita Suomen öljynkäytön puolittamisesta, Sipilä puhui vastauksessaan suuresta energiatarpeen kasvusta ja arktisen alueen valtavista öljyvarannoista. Suomi on hankkeessa, joka paitsi uhraa herkän arktisen luonnon, myös lisää markkinoilla olevan öljyn määrää massiivisesti. Jos Sipilän hallitus ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan, sen tekisi kaikkensa, että arktinen öljy jätetään maahan.

Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Sipilä väittää vastauksessaan, että Arctia Shippingin on alueella suojelemassa luontoa öljyonnettomuudelta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia.

Mikäli öljynporaus käynnistyy, vakava onnettomuus on vain ajan kysymys. Shellin hankkeisiin sisältyy jopa 75 prosentin mahdollisuus suuresta onnettomuudesta. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla.
Meillä arktisen maan asukkaina on erityinen vastuu puolustaa ja pitää huolta tästä ainutlaatuisesta luonnosta. Siksi osoitamme tänään mieltä arktista öljynporausta vastaan ja kysymme pääministeri Sipilältä, miksi et suojele Arktista?

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

3.7.2015 / Emma Kari

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Helsinki pääsi mukaan energiavallankumoukseen

17.6.2015 / Emma Kari

Helsingissä tehtiin tänään historiaa. Helsingin energiayhtiön hallitus päätyi esittämään Hanasaaren hiilivoimalan alasajoa. Tämä on valtava voitto.

Päätöstä varten on pitkään selvitetty kahta todella kallista vaihtoehtoa: Hanasaaren hiilivoimalan korjaamista tai uuden uusiutuvia käyttävät monipolttolaitoksen rakentamista Vuosaareen. Vihreiden ryhmänjohtajana vaadin vuoden alussa, että Helsinki selvittäisi myös kolmannen, hajautettuun uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen perustuvan vaihtoehdon. Selvitykseen suhtauduttiin epäillen ja vähätellen.

Nyt selvitys on valmistunut ja tulokset ovat selvät. Hajautettu uusiutuvan energian malli on taloudellisesti järkevin ja ilmaston kannalta ehdottomasti paras.

Malli tarkoittaisi sitä, että:

– Hanasaaren hiilivoimalasta luovutaan 2020-luvun alussa ja alueelle rakennetaan koteja ihmisille

– Salmisaaren öljylämpökeskus korvataan uudella pellettilämpölaitoksella, joka voidaan ottaa käyttöön jo vuonna 2017

– Vuosaaren voimalaitosalueelle ja mahdollisesti muulle laitospaikalle rakennetaan uusi biolämpölaitos

– Parannetaan energiatehokkuutta ja panostetaan uusiin lämmöntuotantoratkaisuhin, kuten lämpöpumppuihin, aurinkolämpöön ja geotermiseen lämpöön

Energiavallankumous etenee maailmalla. Uusiutuva energia on jatkuvasti edullisempaa ja tehokkaampaa. Uudet teknologiat kehittyvät ripeästi ja aika on ajanut ohi fossiilisista polttoaineista. Suomella ei ole varaa tipahtaa tämän kehityksen kelkasta. Siksikin on tärkeää, että pääkaupunki toimii tässä suunnannäyttäjänä.

Tämä on vasta ensimmäinen askel. Helsinki tarvitsee kokonaisvaltaisen energiaremontin ja selkeät askelmerkit pitkälle tulevaisuuteen. Kaupungin energiantuotantoa ja -kulutusta on tarkasteltava kokonaisuutena ja koko Helsinkiä yhtenä energiajärjestelmänä.

Lopullisen päätöksen asiasta tekee valtuusto. Nyt näyttää kuitenkin selvältä, että hiilikasat jäävät Helsingissä historiaan. Hanasaareen nousee uusia koteja. Uusiutuva energia ottaa harppauksen eteenpäin. Se näyttää suuntaa vihreiden tavoitteelle siirtää koko Suomi kestävään energiatalouteen ja luoda sillä työtä.

Tällaisina hetkinä on hyvä pysähtyä ja olla hetki onnellinen. Maailmassa ja tässä maassa on toivoa.

Kolme tärkeintä asiaa joista vaalikeskusteluissa vaiettiin

17.4.2015 / Emma Kari

Näissä vaaleissa on puhuttu pääasiassa taloudesta sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Samalla on vaiettu paljosta. Tässä kolme tärkeintä asiaa, jotka vaalikeskusteluissa on enimmäkseen sivuutettu.

Ilmastokriisi
Yhdysvaltain presidentiksi aikova Hillary Clinton aikoo nostaa ilmastonmuutoksen kampanjansa kärkiteemoihin. Tämän vuoden lopussa päättäjät kokoontuvat Pariisiin ilmastokokoukseen, josta ensimmäistä kertaa pitkään aikaan odotetaan tuloksia. Viime vuonna globaalit päästöt eivät kasvaneet, vaikka talous kasvoi. Kiina ajaa hiilivoimaa alas voimalla ja uusiutuva energia marssii voitosta voittoon.

Ilmastopolitiikka on politiikan kovaa ydintä. Mikäli emme toimi nopeasti, lisääntyvä kuivuus, hirmumyrskyt ja muut sään ääri-ilmiöt tekevät tekevät planeetasta pahan paikan elää. Toisaalta nyt keskellä talouskriisiä meillä olisi hyvä tilaisuus samanaikaisesti vähentää päästöjä ja luoda uusia työpaikkoja niin uusiutuvasta energiasta kuin energiatehokkuuden parantamisesta.

Tasa-arvo
Ylen suuri vaalitentti oli jonkinlainen huipentuma. Puheenjohtajien 7-1 miesenemmistöä oli täydennetty kolmella miespuolisella taloustieteilijällä, joita nimitettiin vielä oikein “talousviisaiksi”. Ylen sanoma tuntui olevan, että miehet puhuvat taloudesta.

Naisasialiitto unioni huomauttikin oikeutetusti, että kovan talouslinjan seurauksista ja seurausten kohdistumisesta on enimmäkseen vaiettu: “kiristävä talouspolitiikka ajaisi erityisesti naiset ahtaammalle, koska leikkaukset kohdistuvat naisvaltaiselle julkiselle sektorille“.

Tällaiset tapaukset voi sivuuttaa vasta sen jälkeen, kun eduskuntaan on kertaalleen äänestetty ainakin 101 naista.

TTIP
Euroopan unioni ja Yhdysvallat neuvottelevat pitkälti salassa uutta kauppasopimusta. Sopimuksen väitetään vapauttavan kauppaa, mutta siitä ei ole kyse. Varsinaiset kaupan esteet kuten tullit ovat jo nyt vähäisiä Euroopan ja Yhdysvaltain välillä. Sen sijaan kyse on ympäristöä ja kuluttajia suojelevan sääntelyn purkamisesta. Lisäksi sopimus mahdollistaisi valtioiden haastamisen oikeuteen, jos ne säätävät uutta yhtiöiden voittoja uhkaavaa lainsäädäntöä.

Lauantaina Helsingissä järjestetään klo 14 Narinkkatorilla, Kampissa kokoontuva mielenosoitus TTIP-sopimusta vastaan. Tule mukaan!

Jos pidät näitä asioita tärkeinä, äänestä sunnuntaina 19.4. niiden puolesta ja lue täältä, miksi sinun kannattaisi äänestää juuri minua.

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

8.4.2015 / Emma Kari

Minusta yhteiskunnan hyvyyttä mittaa se, miten kohtelemme heikoimpia. Tasa-arvoinen Suomi, joka ei jätä kadulle edes paperitonta siirtolaisäitiä, on meille kaikille parempi paikka elää. Hyvinä aikoina monilla poliitikoilla riittää mielenkiintoa köyhyyden vähentämiselle, luonnolle ja jopa eläinten oikeuksille. Arvot kuitenkin testataan vaikeina aikoina, kun jaettavaa on vähemmän. Olen ehdolla eduskuntavaaleissa, koska haluan olla rakentamassa parempaa maailmaa, jossa pidetään huolta sekä heikoimmista että luonnosta.

Hyvinvointivaltion purkaminen ja tuloerojen kasvu esitetään usein väistämättöminä, mutta eivät ne ole. Kyse on politiikasta ja valinnoista. Taloutta ei saada kuntoon pienituloisilta ottamalla. Ihmisen tulevaisuutta ei saa määrätä, millaiseen perheeseen tai minne hän sattuu syntymään. Haluan tehdä kaikkeni lasten luokkayhteiskuntaa vastaan ja sen puolesta, että Suomea uudistetaan tasa-arvoisesti.

Maapallo on meillä vain lainassa tulevilta sukupolvilta. Luonto on kaiken elämän ehto ja sen kauneus on jotain, mitä rakastan. Ilmastonmuutos, kokonaisten lajien häviäminen sukupuuttoaaltoon ja Itämeren saastuminen ovat tehdyn politiikan seurausta. Kestävä talous ei synny metsiä repimällä ja soita polttamalla. Voimme valita toisenlaisen maailman ja sitä haluan olla tekemässä. Meillä ei koskaan ole ollut näin mahtavia keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Uusiutuva energia kulkee maailmalla voitosta voittoon – meidän pitää mennä mukaan. Se on valinta sekä ympäristön, työllisyyden että turvallisuuden puolesta. Maailma voidaan rakentaa kestävämmäksi.

Olen valtuustoryhmän puheenjohtaja, kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja ja kahden lapsen äiti.

Helsingissä olemme tämän valtuustokauden aikana saaneet aikaan paljon. Vihreät ovat nousseet kaupungin vaikutusvaltaisimmaksi ryhmäksi. Tiukassa taloudellisessa tilanteessa olemme panostaneet lapsiin ja niihin ihmisiin, jotka tarvitsevat kaupungin tukea eniten.

Olemme rakentaneet kaupunkia, joka laittaa rahansa moottoritieliittymien sijaan pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen. Olemme puolustaneet kaupunkimetsiä ja tehneet kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Olemme rakentaneet päiväkoteja ja laittaneet rahaa homekoulujen korjaamiseen. Olemme ajaneet terveydenhuoltoa myös niille lapsille ja äideille, jotka ovat Helsingissä paperittomina ja äärimmäisen turvattomassa asemassa. Olemme rakentaneet tasa-arvoisempaa ja ekologisempaa Helsinkiä. Seuraavaksi haluan rakentaa parempaa maailmaa eduskunnassa.

Tässä vielä tiivistetysti vaaliteemani:

Uusiutuvaa energiaa! Torjutaan ilmastonmuutosta luopumalla hiilestä, turpeesta ja öljystä. Leikataan ympäristölle haitallisista tuista ja tuetaan uusiutuvia.
Tasa-arvo ei ole valmis! Uudistetaan vanhempainvapaat ja annetaan isille tilaa kotona. Sanotaan ei rasismille, homofobialle ja kaikelle syrjinnälle!
Puolustetaan luontoa ja eläimiä! Suojellaan soita, koskia, metsiä ja Itämerta. Lopetetaan turkistarhaus ja tuetaan luomua!
Torjutaan köyhyyttä! Estetään tuloerojen kasvu, torjutaan lasten luokkayhteiskuntaa ja uudistetaan sosiaaliturva. Nyt on perustulon aika!

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään!

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Lisää vastauksia eri aiheisiin löytyy myös Ylen ja Helsingin Sanomien vaalikoneista.

Seuraa Emmaa Facebookissa!

Avainsana: ilmastonmuutos (Page 2 of 2)

Valtuustolle esitetään Hanasaaren kivihiilivoimalan sulkemista

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

Koska Sipilä puhuu ympäristökriisistä?

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Helsinki pääsi mukaan energiavallankumoukseen

Kolme tärkeintä asiaa joista vaalikeskusteluissa vaiettiin

Parempi maailma ei synny itsestään, se pitää tehdä

19.4. Vaalipäivä – kaikki äänestämään!

Äänestää voi vain omalla äänestyspaikalla, jonka voi tarkistaa täältä. Äänestyspaikat ovat auki klo 9 – 20. Henkilöllisyystodistus riittää.

Viimeisimmät artikkelit

Vihreät linkit

Emma Kari

Vihreät linkit

FACEBOOK

TWITTER

INSTAGRAM

Youtube

Tilaa Emman uutiskirje