Avainsana: Arktis

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

15.3.2016 / Emma Kari

Ilmastonmuutos koettelee arktisia ekosysteemejä poikkeuksellisen voimakkaasti, sillä arktinen alue lämpenee noin kaksi kertaa nopeammin kuin maapallo kuin maapallolla keskimäärin. Arktinen ekosysteemi on valtavan paineen alla ilmastonmuutoksen sulattaessa merijäätä nopeasti. Tämän vuoden tammi- ja helmikuussa arktinen merijää on ollut pienempi kuin kertaakaan samalla ajanjaksolla mittaushistorian aikana.

Arktista aluetta on hallinnoitu tähän asti kansainvälisen yhteistyön hengessä, ja merijää on suojannut herkkää ekosysteemiä. Pohjoisella jäämerellä on nykyisellään häviävän vähän mertensuojelualueita. Jään sulaessa ja teollisen toiminnan lisääntyessä kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan enemmän kuin koskaan, jotta arktisen alueen tulevaisuus voi olla kestävä.

Vuonna 2013 hyväksytyn arktisen strategian mukaan “Suomi on aktiivinen arktinen toimija, joka osaa kestävällä tavalla sovittaa yhteen arktisen ympäristön reunaehdot ja liiketoimintamahdollisuudet kansainvälistä yhteistyötä hyödyntäen”.

Mertensuojelun osalta strategian mukaan Suomi kehittää arktisen alueen suojelualueiden verkostoja sekä erityisesti Pohjoisnapaa ympäröivän, rantavaltioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella sijaitsevan kansainvälisen merialueen suojelua sekä kiirehtii jo tunnistettujen arvokkaiden alueiden suojelutoimenpiteitä. Mertensuojelualueverkoston kehittämistä ja kansainvälisten merialueiden suojelua valtioiden talousvyöhykkeiden ulkopuolella tukee myös Euroopan parlamentin Arktinen päätöslauselma.

Tänä vuonna näitä tavoitteita on mahdollisuus viedä käytännössä eteenpäin Koillis-Atlantin merellisen ympäristön suojelua koordinoivassa OSPAR-komissiossa. Komissio käsittelee kesäkuussa aloitetta, jonka mukaan sen hallinnoimaan osaan Pohjoisen jäämeren kansainvälistä merialuetta perustettaisiin kansainvälinen mertensuojelualue. OSPAR-yleissopimuksen alainen biodiversiteettikomitea käsitteli aloitetta maaliskuun alussa ja totesi, että suojelualoitteen tieteellinen perusta on vahva.

Ensi vuonna Suomi ottaa vastaan Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden Yhdysvalloilta, joka on painottanut mertensuojelualueverkoston kehittämistä oman puheenjohtajuuskautensa ohjelmassa. Neutraalina osapuolena, jolla ei ole suoraa omaa intressiä Pohjoisen jäämeren luonnonvarojen hyödyntämiseen, Suomella on Arktisen neuvoston puheenjohtajana erinomainen asema toimia mertensuojelualueverkoston rakentamisen välittäjänä ja näin edistää arktisen strategian mukaista kestävää visiota Arktiksen tulevaisuudesta.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus toimii OSPAR:ssa edistääkseen kansallisen arktisen strategian mukaista tavoitetta pohjoisnapaa ympäröivän kansainvälisen mertensuojelualueen perustamisesta sekä

miten hallitus aikoo edistää arktisen strategian tavoitetta arktisen alueen suojelualueverkostojen kehittämisestä merialueilla Arktisen neuvoston puheenjohtajuuskauden ohjelmassa?

Helsingissä 15.3.2016

Emma Kari/vihr

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

5.10.2015 / Emma Kari

Lähes kaksi vuotta sitten nousin Pietarin junaan mieheni kanssa. Emme olleet nukkuneet moneen viikkoon ja huoli painoi. Pietarissa oli ystävämme ja puolivuotiaan pikkutyttömme kummitäti, Sini Saarela. Sini oli juuri päässyt venäläisestä vankilasta, mutta emme vielä tienneet, saammeko hänet pois Venäjältä. Hänen rikoksensa oli venäläisen öljynporauslautalle kiipeäminen, koska hän halusi, että maailma saa tietää, mitä jäämerellä on tekeillä.

Silloin päälimmäinen tunne oli pelko ja huoli siitä, mitä maailmassa tapahtuu. Miehelleni, joka vastaa Greenpeacessä Arktis-kampanjasta, aika oli erityisen rankkaa. Perheellemme isän työ on tarkoittanut pitkiä työmatkoja ja aikaa poissa kotoa. Minulle se on tarkoittanut unettomia öitä kipeän lapsen kanssa ja väsyttävää lastenhoitajarumbaa. Mutta hetkeäkään en ole toivonut, että hän tekisi jotain muuta. Hänen työssään on kyse siitä, millaisen maailman jätämme lapsillemme.

Nyt sen työn tulokset näkyvät. Shell on lopettanut öljynporauksen Arktiksella ja ilmoittanut, ettei suunnittele palaavansa sinne. Syyksi Shell on ilmoittanut paitsi arktisen öljynporauksen kannattamattomuuden, myös niiden ihmisten toiminnan, jotka ovat väsymättömästi puhuneet arktisen öljynporauksen riskeistä. Lähes kaikki öljy-yhtiöt ovat toistaiseksi luopuneet hankkeistaan alueella.

Ilmastonmuutosta torjutaan öljynporauslautta kerrallaan, sitä torjutaan hiilivoimala kerrallaan, sitä torjutaan moottoritiehanke kerrallaan. Ilmastonmuutos on ihmiskunnan kohtalon kysymys. Arktisen maan asukkaina juuri meillä suomalaisilla on erityinen vastuu puolustaa tätä kauniin haurasta pohjoista luontoa, jonka haluamme säilyttää lapsillemme ja lapsenlapsillemme. Ja vaikka paljon työtä on vielä edessä ennen kuin arktiset alueet saadaan suojeltua, on upeaa, että Arktis saa nyt hetken hengähtää. Ja kiitos kuuluu yksilöille, jotka itseään säästämättä taistelivat öljyjättejä vastaan.

Se väsynyt ja pelokas tunne Pietarin junassa on tärkeää muistaa juuri tällaisina hetkinä, kun tavoitteet nytkähtävät eteenpäin. Vaikka maailma tuntuu kuinka synkältä ja muutosta parempaan on vaikea nähdä, tarvitaan vain ihmisiä, jotka eivät luovuta. Siksi ei saa luovuttaa. Ainoastaan niin maailma muuttuu paremmaksi.

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

3.7.2015 / Emma Kari

Kesä. Me kaikki arktisen maan meren rannalla asuvat tiedämme, mitä se tarkoittaa. Merijää on sulanut ja merelle pääsee helposti. Tämän tietävät myös öljy-yhtiöt, kuten Shell, joka on paraikaa aloittamassa ensimmäisiä porauksia Arktikselle.

Järkyttävintä tässä on se, että Suomen valtionyhtiö Arctia Shippingin on tässä mukana. Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisessa öljynporauksessa.

Kysyin eduskunnassa pääministeri Sipilältä, miten Suomen toiminta sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen suojelun kanssa. Sipilä vastasi, että jos emme me ole tekemässä tätä bisnestä arktisella öljyllä, sen tekee joku muu.

Samaan aika kun Sipilän hallitus julistaa ohjelmassaan kunnianhimoisia tavoitteita Suomen öljynkäytön puolittamisesta, Sipilä puhui vastauksessaan suuresta energiatarpeen kasvusta ja arktisen alueen valtavista öljyvarannoista. Suomi on hankkeessa, joka paitsi uhraa herkän arktisen luonnon, myös lisää markkinoilla olevan öljyn määrää massiivisesti. Jos Sipilän hallitus ottaisi ilmastonmuutoksen tosissaan, sen tekisi kaikkensa, että arktinen öljy jätetään maahan.

Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Sipilä väittää vastauksessaan, että Arctia Shippingin on alueella suojelemassa luontoa öljyonnettomuudelta. Tämä ei kuitenkaan ole mahdollista. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia.

Mikäli öljynporaus käynnistyy, vakava onnettomuus on vain ajan kysymys. Shellin hankkeisiin sisältyy jopa 75 prosentin mahdollisuus suuresta onnettomuudesta. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla.
Meillä arktisen maan asukkaina on erityinen vastuu puolustaa ja pitää huolta tästä ainutlaatuisesta luonnosta. Siksi osoitamme tänään mieltä arktista öljynporausta vastaan ja kysymme pääministeri Sipilältä, miksi et suojele Arktista?

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

3.7.2015 / Emma Kari

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

Vastaus kirjalliseen kysymykseen valtionyhtiö Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Emma Karin /vihr näin kuulu- van kirjallisen kysymyksen KK 37/2015 vp:

Miten arktisten öljykenttien avaaminen sopii yhteen ilmastonmuutoksen torjunnan ja arktisen alueen kestävän kehityksen reunaehtojen kanssa ja

miten Arctia Shippingin liiketoimintastrategian rakentaminen arktisen öljynporauksen varaan sopii yhteen Suomen ilmastopoliittisten tavoitteiden kanssa?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Arctian Shippingin laivasto on kokonaisuudessaan uusittava vuoteen 2029 mennessä. Laivaston uusimisen kokonaisinvestointi on noin miljardi euroa. Mittavan investointiohjelman toteuttami- sesta muodostuu merkittävä jäänmurron kustannustehokkuuteen ja Itämeren jäänmurron kustannuksiin vaikuttava tekijä. Jäänmurron hinnankorotuspaineiden laskemiseksi ja uusien jäänmurtajien rahoittamiseksi kaupallisilta markkinoilta Arctia Shippingin on pystyttävä nostamaan laivastonsa käyttöastetta.

Ilmastonmuutoksen torjunta tulee todennäköisesti vaikuttamaan fossiilisten polttoaineiden hyödyntämiseen tulevaisuudessa. Ice management markkinan kehitys on monessakin suhteessa epävarmaa. Arctia Shipping ei ole investoinut aluskalustoon, jonka kysyntään arktisella alueella liittyisi riskiä. Polaarimurtajaan investointi edellyttää lähtökohtaisesti aina pitkäaikaisia sopimuksia, joilla varmistetaan alusinvestointien taloudellinen hyöty Suomen merialueiden jäänmurrolle ja tätä kautta valtiolle, jonka budjetista jäänmurto maksetaan. Arctian liiketoiminta- mahdollisuudet liittyvät lisäksi myös kaivostoiminnassa ja tutkimustoiminnassa tarvittavaan väyläjäänmurtoon arktisella alueella.

Energiayhtiöt perustelevat öljynetsintää ja porausprojekteja arktisella alueella lyhyen tähtäimen kysyntään vastaamisella, jotka liittyvät väestönkasvuun ja kehittyvien maiden taloudelliseen kehitykseen. Energy Agencyn (IEA) mukaan maailman energiankulutus kasvaa 40 % vuoteen 2030 mennessä. Maailman hyödyntämättömistä öljy- ja kaasuvaroista 22 % on arktisilla alueilla.

Ammattitaitoista ice management -palvelua tarvitaan öljynporaus- ja öljyn etsintätoiminnassa ympäristölle turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Ympäristön suojelu on Arktisilla alueilla erityisen tärkeää, joten ice management -palveluiden laadukkuus ja turvallisuus on ympäristön

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KKV 37/2015 vp

kannalta hyvin kriittistä. Arctia Shippingillä on globaalissakin mittakaavassa ainutlaatuista osaamista erittäin haastavissa jääolosuhteissa toimimisesta ja yhtiö on asiantuntemuksensa ja osaamisensa myötä mukana turvaamassa kestävää kehitystä näillä alueilla samalla hyödyntäen arktisen alueen liiketoimintamahdollisuuksia.

Shell on investoinut öljynetsintään arktisilla alueilla lähes viisi miljardia euroa. Ice management on öljynporaus ja etsintätoiminnoissa tukitoiminto, jonka osuus kokonaisinvestoinnista, jopa uuden aluskaluston tilaamisvaihtoehdossa, on marginaalinen. Operaatiossa on lukuisia erilaisia avustavia aluksia, joiden kokonaismäärä voi olla useita kymmeniä. Shellillä on jo käytössään Arctian kilpailijalta rahdattu polaariseen ice managementiin ja jäänmurtoon kykenevä alus. Täs- tä syystä Fennican ja Nordican poisjättäytymisellä kyseisestä liiketoiminnasta olisi tuskin vaiku- tuksia Shellin poraussuunnitelmiin. Päinvastoin ice management -palvelua olisi tässä tapaukses- sa toimittamassa todennäköisesti toinen operaattori, jonka turvallisuusstandardit ja osaamistaso haastavista jääolosuhteista olisi todennäköisesti Arctiaa heikompi. Ilmastonmuutos on globaali ongelma. Shell ja muutkin energiayhtiöt toimivat hallitusten ja kansallisten viranomaisten antamien lupien turvin.

Arktisten alueiden liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen on selkeä osa Suomen arktista strategiaa. Strategian taustalla on arktisen alueen painoarvon kasvu ja vahvistunut näkemys ko- ko Suomesta arktisena maana. Arktisen strategian ja arktisen alueen neuvottelukunnan mukaan arktisten liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen tavoitteina ovat mukanaolo arktisen alueen luonnonvarojen hyödyntämisessä ja sitä tukevien palveluiden sekä infrastruktuurin kehit- tämisessä ja rakentamisessa huomioiden kestävän kehityksen periaatteet ja halliten liiketoimin- nan ympäristöriskit. Tavoitteena on hyödyntää arktisilla alueilla tehtävien energia-alan investointien tuomat liiketoimintamahdollisuudet sekä pitää Suomi tulevaisuudessakin arktisen meriteollisuuden ja varustamotoiminnan johtavana asiantuntijamaana.

Helsingissä 3.7.2015

Pääministeri Juha Sipilä

Öljytuho uhkaa Arktista – hallitus pohtii vain vastuunvälttelyä

13.12.2014 / Emma Kari

Hallituksen ympäristöpolitiikka on saavuttanut uuden moraalisen pohjakosketuksen.

Valtionyhtiö Arctia Shippingin vuokraa kahta jäänmurtajaa tuleviksi kesäkausiksi öljy-yhtiö Shellille auttamaan Alaskan arktisen öljynporauksen aloittamisessa. Taloussanomat uutisoi omistajaohjausyksikön salaisesta raportista, joka kertoo, että hankkeisiin sisältyy merkittävä korvausriski öljyonnettomuuden sattuessa. Öljyonnettomuuden uhkaan Suomi aikoo vastata yhtiöjärjestelyin, jotta vastuu voidaan välttää.

Arctian murtajien tehtävä Alaskassa olisi turvata arktinen öljynporaus. Turvallista suomalaiset murtajat eivät tästä voi läsnäolollaan tehdä, sillä öljyn poraaminen jäisestä merestä epävakaissa sääolosuhteissa on lievästi sanottuna haastavaa. Vakavan öljyonnettomuuden riski Shellin Alaskan arktisissa porauksissa on ympäristövaikutusten arvioinnin mukaan jopa 75 prosenttia.

Hallituksen ja omistajaohjauksesta vastaavan ministeri Sirpa Paateron ainoa huolenaihe on kuitenkin se, miten Suomi voisi onnettomuuden sattuessa välttää korvausvastuun. Arctia Shipping on valtionyhtiö. Takanaan yhtiöllä on siten loppupelissä valtion ja veronmaksajien rahat. Shell ei ole edes arvioinut, mitä arktisen öljyonnettomuuden siivoaminen maksaisi.

Kyse ei ole vain rahasta. Kyse on jostain paljon arvokkaammasta. Kyse on hauraasta arktisesta luonnosta, luonnosta, joka on suomalaisten elinehto. Öljyonnettomuuden sattuessa arktisen alueen siivoaminen on mahdotonta – ja seuraukset tuhoisia. Öljyteollisuudella ei ole uskottavaa suunnitelmaa öljyntorjuntaan, jos Meksikonlahden kaltainen öljyonnettomuus tapahtuisi Alaskan merialueilla. Meksikonlahden öljytuhon korvausvastuista on riidelty tuomioistuimissa jo vuosia.

Ahneudessaan hallitus sivuuttaa sen, että ilmastonmuutos on fakta. Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää, että suurin osa jo tunnetuista fossiilivaroista jätetään maahan. Jos aiomme välttyä ilmastokatastrofilta, arktisen öljyn on jäätävä maahan.

Öljynporauksiin osallistuminen on surullista jatkoa sille, miten välinpitämättömästi Suomi suhtautuu yhteisen luontomme säilyttämiseen. Öljynporaus arktisilla alueilla on typerää, moraalitonta ja vastuutonta. Lyhytnäköisen voitontavoittelun sijaan meidän tulisi tehdä kaikkemme arktisen alueen suojelun edistämiseksi ja arktisen öljynporauksen pysäyttämiseksi.

Avainsana: Arktis

Kirjallinen kysymys arktisen mertensuojelun edistämisestä

Arktiksesta, öljystä ja rohkeista ihmisistä

Miksi et suojele Arktista, Sipilä?

Pääministeri Juha Sipilän vastaus kansanedustaja Emma Karin kirjalliseen kysymykseen valtionyhtio Arctia Shippingin jäänmurtajien osallistumisesta arktiseen öljynporaukseen

Öljytuho uhkaa Arktista – hallitus pohtii vain vastuunvälttelyä

Viimeisimmät artikkelit

Vihreät linkit

Emma Kari

Vihreät linkit

FACEBOOK

TWITTER

INSTAGRAM

Youtube

Tilaa Emman uutiskirje