Tekijä: Emma Kari (Page 40 of 40)

Kyselytuntikysymys: Helsingin monimuotoisuuden ja avoimuuden tukeminen

Helsinki tilasi vuonna 2009 ajatushautomo Comedialta monimuotoista kaupunkikehitystä pohtivan raportin. Nyt raportti on julkaistu ja on siirryttävä pohtimaan, miten sitä hyödynnetään.

Intercultural City -raportti tarkastelee tapoja, joilla Helsingistä voitaisiin rakentaa kaupunki, jonka avoimuus ja kulttuurinen monimuotoisuus vahvistavat sen houkuttelevuutta ja asukkaiden hyvinvointia.

Useiden myönteisten asioiden lisäksi kaupunkikehittämisen asiantuntijat nostivat esille myös kaupungissa havaitut puutteet. Helsinki nähtii monin tavoin sulkeutuneena ja kliinisenä kaupunkina. Kaupungista puuttuvat julkiset, avoimet tilat, joissa eri kulttuureista tulevat kaupunkilaiset kohtaisivat. Uhkatekijänä nähtiin mm. asenteiden koveneminen Suomessa.

Raportissa suositellaan avoimuutta ja monimuotoisuutta edistävän toimintaohjelman tekemistä, muiden maiden hyviin käytäntöihin tutustumista ja niiden soveltamista sekä monimuotoisuudesta käytävän keskustelun lisäämistä. Lisäksi kaupunkiin ideoitiin luovuutta ja monimuotoisuutta edistäviä alueita. Esimerkkeinä tällaisista piristysruiskeista mainittiin yliopiston kampusalueen suunnitteleminen eläväksi luovan oppimisen keskukseksi ja Hämeentien kehittämistä erityiseksi monkulttuurisuusvyöhykkeeksi.

Kysynkin, mihin toimiin kaupunki aikoo ryhtyä raportin suositusten pohjalta Helsingin monimuotoisuuden, eloisuuden ja avoimuuden tukemiseksi?

Valtuutettu Emma Kari (Vihr.)
22.9.2010

Aloite sosiaalisten kriteerien huomioimisesta kaupungin hankinnoissa

Uusi hankintalaki selkeyttää mahdollisuuksia sosiaalisten kriteerien käyttöön julkisissa hankinnoissa. Hankintojen sosiaalisilla näkökohdilla tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla taataan perusoikeuksien, yhdenvertaisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattaminen. Sosiaalisia näkökohtia ovat myös heikommassa asemassa olevien suojelemiseksi sekä syrjäytymisen estämiseksi käytettävä positiivinen syrjintä tai muut kannustavat toimet.

Sosiaalisia kriteereitä voidaan soveltaa kahdella eri tavalla. Niille voidaan antaa jokin paino- tai pistearvo, aivan kuten muillekin tekijöille: esimerkiksi hinnalle, laadulle, toimitusvarmuudelle, referensseille tai ympäristöasioiden huomioimiselle. Sosiaaliset kriteerit voidaan asettaa myös siten, että kilpailun voittanut toimittaja sitoutuu johonkin kilpailutuksessa määriteltyyn seikkaan, kuten esimerkiksi työllistämään tietyn määrän pitkäaikaistyöttömiä tai vajaatyökykyisiä kyseisen hankinnan toteuttamisessa.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinki selvittää mahdollisuudet huomioida sosiaaliset kriteerit kaupungin hankinnoissa.

Helsinki 21.4.2010
Emma Kari

Aloite autopaikkanormeista luopumisesta

Kaupungin nykyiset autopaikkanormit edellyttävät, että tiettyä asuinneliömäärää kohden on rakennettava tietty määrä autopaikkoja. Autopaikkojen hinnoista suuri osa siirtyy asuntojen hintaan. Asukkaat joutuvat maksamaan autopaikoista riippumatta siitä, haluavatko he autopaikan vai ei.

Autopaikkoja ei ole kohtuullista maksattaa niillä asukkailla, joilla ei autoa ole. Helsingin tulisikin siirtyä kaavoituksessa käytäntöön, jossa pysäköintipaikkojen hinnat irroitettaisiin asuntojen hinnoista.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Helsinkin selvittää mahdollisuudet irrottaa pysäköinnin hinta asuntojen hinnasta ja luopua nykyisistä autopaikkanormeista.

Helsinki 7.4.2010
Emma Kari

Aloite Reilun kaupan Helsingistä

Valtuustostrategiassa Helsinki sitoutui olemaan eturivin toimija globaalin vastuun kantamisessa. Suurena ostajana Helsingillä on mahdollisuus vaikuttaa tuotannon ekologisuuteen ja sosiaalisiin olosuhteisiin merkittävästi.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Reilu kauppa takaa kehitysmaiden pienviljelijöille tuotteistaan vähintään takuuhinnan. Suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Suomessa Tampereelle, Porille, Espoolle, Joensuulle ja Lohjalle on jo myönnetty Reilun kaupan kaupungin titteli. Lisäksi suurin osa helsinkiläisistä seurakunnista omaa Reilun kaupan seurakunnan arvonimen. Helsingin kaupungin on korkea aika liittyä Reilujen toimijoiden joukkoon.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki ryhtyy toimenpiteisiin Reilun kaupan kaupungin arvonimen saamiseksi.

Helsinki 3.2.2010

Emma Kari, Silvia Modig ja Thomas Wallgren

Kyselytuntikysymys: Asunnottomien opiskelijoiden väliaikainen majoitus

Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on vuodesta 2006 lähtien joutunut järjestämään hätämajoitusta vailla asuntoa jääneille jäsenilleen. Tämän jälkeen tilanne on jatkuvasti huonontunut ja tarve majoitukselle on kasvanut. Syksyllä 2008 HYYn järjestämässä hätämajoituksessa asui jo 17 opiskelijaa. Opiskelijat käyttivät hätämajoitusta keskimäärin 17 vuorokauden ajan, pisimmillään majoitusta tarvittiin 39 vuorokautta.

Tänä vuonna HYYn hätämajoitukseen on joutunut turvautumaan jo 25 opiskelijaa. Majoitusta on järjestetty kaupungilta vuokratussa huoneistossa, jossa opiskelijat nukkuvat patjoilla lattialla. Ongelma koskee kaikkia pääkaupunkiseudun ylioppilaskuntia. Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla oli 7.9. 14 opiskelijaa hätämajoituksessa ja Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnalla seitsemän. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaskunnalla ei ole tarpeesta huolimatta ollut resursseja järjestää majoitusta. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden asunnottomuustilanteesta ei ole tietoa.

Pahiten asuntotilanne koettelee kansainvälisiä opiskelijoita, joilla ei ole tuttavia tai sukulaisia, joiden luona he voisivat majoittua kunnes asunto löytyy. Hätämajoituksen ulkopuolelle jääneitä kv-opiskelijoita on joutunut yöpymään mm. teltassa ja ravintoloissa.

Ylioppilaskuntien painiskellessa suurten taloudellisten ongelmien kanssa mahdollisuudet järjestää hätämajoitusta tulevaisuudessa ovat epävarmat. Ylioppilaskunnat ovatkin toivoneet Helsingiltä maksutonta tilaa hätämajoituksen järjestämistä varten ja apua majoituksesta aiheutuviin henkilöstökuluihin.

Kysynkin siis, miten kaupunki aikoo varautua syksynä 2010 kantamaan vastuuta vailla asuntoa jääneiden opiskelijoiden väliaikaisesta majoittamisesta?

Valtuutettu Emma Kari (Vihr.)

23.9.2009

Aloite viikoittaisesta kasvisruokapäivästä kouluihin

Kolmasosa suomalaisen ympäristövaikutuksista syntyy ruokailusta. Kasvisruoan lisäämisellä joukkoruokailussa voidaan merkittävästi pienentää Helsingin kasvihuonekaasupäästöjä ja ekologista jalanjälkeä.

Helsingin on sitouduttava ilmastonmuutoksen torjuntaan myös ruokahankinnoissaan. Me allekirjoittaneet esitämme, että opetusvirasto ottaa käyttöön viikoittaisen kasvisruokapäivän, jolloin peruskouluissa ja toisenasteen oppilaitoksissa tarjotaan ainoastaan kasvisruokaa.

Helsinki 9.9.2009
Emma Kari

Aloite pyörätelineiden saamisesta Vaasanpuistikkoon

Vaasanpuistikko on keskeinen paikka Sörnäisten metroaseman kupeessa. Alue on joukkoliikenneyhteiksien ja kevyenliikenteen solmukohta. Suuresta tarpeesta huolimatta polkupyörille ei ole aukiolla varattu yhtään pyörätelinettä ja pyörät lukitaan kiinni kukkaistutustelineisiin ja puihin.

Me allekirjoittaneet esitämme, että Vaasanpuistikkoon pystytetään mahdollisimman turvalliset pyörätelineet polkupyörien parkkeerausta varten.

Helsinki 26.8.2009
Emma Kari

Aloite pyöränkumien täyttöpisteiden saamisesta Helsinkiin

Monissa suurissa kaupungeissa kaupunki ylläpitää kaupunkilaisten käytössä olevia pyöränkumien täyttöpisteitä. Helsingillä on vain yksi tällainen pyöräpumppupiste, joka sijaitsee Kaivokadulla. Piste on jo pitkään ollut epäkunnossa.

Pyöräpumppupisteiden saaminen kevyenliikenteen kannalta keskeisille paikoille parantaisi Helsinkiä pyöräily-ympäristönä. Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki pystyttää vapaasti kaupunkilaisten käytössä olevia pyöränkumien täyttöpisteitä kevyenliikenteen väylien solmukohtiin.

Helsinki 26.8.2009
Emma Kari

Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑