Tekijä: Emma Kari (Page 30 of 40)

Vihreät: Budjetti torjuu lasten luokkayhteiskuntaa

Helsingin vihreä valtuustoryhmä on tyytyväinen vuoden 2014 budjettiin. Budjetti nostaa kärkeen lapsiperheiden tukemisen. Vihreiden tavoitteena oli lopettaa vuodesta toiseen jatkunut päivähoidossa olevien lasten määrän aliarviointi ja panostaa lastensuojeluun.

“Lapsimäärien arvioiminen väärin on aiheuttanut helsinkiläisille lapsiperheille isoja ongelmia, kun hoitopaikat ovat olleet kiven alla. Nyt varhaiskasvatusviraston budjetointitapa uudistetaan. Tästä lähtien hoidossa olevien lasten määrä arvioidaan useamman kerran vuodessa. Jos lapsia on arvioitua enemmän, lisätään tarvittavat rahat saman tien. Tämä on merkittävä parannus”, toteaa vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsinki tarttuu nyt tosissaan eriarvoistumiseen ja tulevaisuudessa jokaisen budjetin yhteydessä käydään läpi, kuinka eri hallintokuntien talousarvio vaikuttaa terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen. Budjettineuvotteluissa lisättiin rahaa myös ennaltaehkäisevään lastensuojeluun.

“Me haluamme lopettaa Helsingin eriarvoistumiskierteen. Sosiaali- ja terveysmenoihin saatiin toivottua lisärahaa ja ne kohdennettiin erityisesti ennaltaehkäisevään lastensuojeluun. Lisäksi käynnistetään kokeilu kotikäynneistä ensimmäistä lastaan odottaviin perheisiin. Näin voidaan jo ennen lapsen syntymää käydä läpi, millaista tukea perhe tarvitsee”, toteaa varhaiskasvatuslautakunnan puheenjohtaja Sanna Vesikansa.

Myös neuvoloihin saatiin paljon tarvittua lisärahaa. Samalla vihreiden tavoite neuvolajärjestelmän uudistamisesta nytkähti eteenpäin, kun sovittiin perhekeskuksen pilotoimisesta Helsingissä.

“Neuvolat ovat parasta perheiden tukemista. Perheiden tukeminen on helpompaa, kun neuvolapalvelut ja perhetyö löytyvät saman katon alta. Helsingissä toimii valtava määrä lapsi- ja perhejärjestöjä, joiden toimintaa voitaisiin yhdistää perhekeskuksiin. Keskuksen aulassa voisi olla vauvakahvila, johon perheet voisivat tulla juomaan päiväkahvinsa, tapaamaan muita perheitä ja saamaan helposti apua jokapäiväisiin ongelmiin”, toteaa Kari.

Vihreät olivat kuitenkin pettyneitä siihen, ettei tavoiteltuun opetuksen lisärahoitukseen löytynyt riittävästi tukea.

“Koulujen ryhmäkokoja on Helsingissä pystytty viime vuosina pienentämään, mikä on hieno asia. On tärkeää, ettei tämä muutu. Vaikka kaikki opetusta koskevat tavoitteemme eivät menneet läpi, on kuitenkin hyvä, että homekouluihin löytyi lisäresursseja. Yksikään homekoulu ei saa jäädä korjaamatta”, toteaa Vesikansa.

Lisätiedot

Emma Kari 044 300 6801
Sanna Vesikansa 040 745 9586

Pidetään tytöistämme huolta

Tyttäreni syntyi neljä kuukautta sitten. Tämän jälkeen olemme kaikkien vanhempien tavoin pohtineet, mikä hänelle on parasta, miten voimme taata hänelle terveellisen ja turvallisen elämän. Ensimmäisen neuvolakäynnin jälkeen olimme hämmentyneitä. Useaan otteeseen korostettiin, ettei vauvan rokottaminen ole pakollista, vaan se on vapaaehtoista. Kun terveydenhoitaja korostaa, ettei rokotus ole välttämätön, moni vanhempi ryhtyy pohtimaan, kannattaako lasta rokottaa.

Rokotusohjelmien hyödyt ovat kiistattomia paitsi rokotettavalle itselleen, myös koko yhteisölle. WHO:n mukaan maailmassa kuolee vuosittain yli miljoonaa alle viisivuotiasta lasta sairauksiin, jotka olisi voitu estää järjestelmällisillä rokotusohjelmilla. Rokottamalla lapsemme pidämme huolta muiden lapsista.

Viimeisin rokotuskohu on noussut HPV-rokotuksesta. Rokote ehkäisee kohdunkaulan syöpää ja sen esiasteita. Suomi on yksi viimeisiä maita, joissa HPV-rokotus otetaan rokotusohjelmaan ja sen turvallisuudesta on kiistaton näyttö. Yhtä kiistatonta on se, että kohdunkaulan syöpään sairastuu Suomessa vuosittain 160 naista ja se vaatii vuosittain yli 50 naisen hengen. Nyt rokotus on joutunut rokotevastustajien hampaisiin ja tyttäriään rakastavat vanhemmat ovat hämmentyneitä.

Omaan auktoriteettiasemaansa luottavat terveysviranomaiset häviävät taistelun ihmisten luottamuksesta tilanteessa, jossa homeopaattien spekulointipäivitykset ja Magneettimedian uutiset leviävät sosiaalisessa mediassa huomattavasti THL:n tiedotteita paremmin. Ja koska asetelma on kiinnostava, jokainen media nostaa uutisoinnissaan esiin sekä homeopaatin että THL:n näkemyksen. Yhtäkkiä on mielipidekysymys, kannattaako lapsi rokottaa.

Rokotevastustajat rakastavat lapsiaan, eivätkä halua altistaa omia lapsiaan rokotteisiin liitetyille riskeille. Samalla rokotusohjelmien vapaamatkustajat luottavat, että oma lapsi ovat turvassa, koska muiden ihmisten lapset on rokotettu ja taudit pysyvät kurissa. Kun vapaamatkustajia on liikaa, suoja romahtaa. Näin tapahtui esim. Walesissa, jossa lasten rokotuskattavuus laski 2000-luvun alussa alle 80 prosenttiin. Tästä seurasi tuhkarokkoepidemia ja sadat lapset sairastuivat.

Pidetään tytöistämme huoli ja otetaan rokotukset. Näin pidämme huolta myös muiden lapsista.

Helsingistä tuli Reilu

Helsinki sai tänään Reilun kaupan kaupunki -arvonimen. Teimme asiasta valtuustoaloitteen yli kolme vuotta sitten. Ja näin kauan siinä kesti.

Reilussa kaupan kaupungiksi ryhtymisessä on kyse siitä, että julkisissa hankinnoissa sitoudutaan reiluuteen. Tämän jälkeen Helsingissä:

1. sitoudutaan käyttämään Reilun kaupan tuotteita

2. toimii kannatustyöryhmä, jossa itse istun Helsingin edustajana

3. Reilun kaupan tuotteita löytyy myös paikallisten yritysten tuotteista.

4. seurakunnat, työpaikat, järjestöt ja urheiluseurat käyttävät Reilun kaupan tuotteita

5. jaetaan tietoa Reilusta kaupasta

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman hyväksikäyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

Maailmalla Reiluja kaupunkeja on jo yli tuhat, Suomessa alle kymmenen. Helsinki on suuri julkisten hankintojen tekijä ja näitä hankintoja tehdään helsinkiläisten verorahoilla. Kehitysmaista Suomeen tuotavien tuotteiden määrän kasvaessa myös huoli hankintoihin liittyvistä eettisiä ongelmista lisääntyy. Siksi Reiluun kauppaan sitoutuminen on tämän kokoiselta kaupungilta merkittävä asia.

Reilua Helsinkiä juhlitaan huomenna klo 19 alkaen Cafe Mascotissa!
Tervetuloa mukaan!

Vihreät iloitsevat Reilusta Helsingistä

Vihreät ovat iloisia Helsingille tänään myönnetystä Reilun kaupan kaupungin arvonimestä. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari pani prosessin aluilleen aloitteessaan helmikuussa 2010. Kari toimii myös arvonimen saamisen myötä perustetussa Reilun kaupan Helsinki -kannatustyöryhmässä.

“Helsingin merkitys julkisissa hankinnoissa on suuri. Teemme näitä hankintoja helsinkiläisten verorahoilla, joten vastuullisuus on tärkeää. Maailmassa, jossa yhä suurempi osa asioista hankitaan yhä kauempaa, meidän on pidettävä huolta tuotteiden eettisyydestä. Siksi olemme arvonimestä iloisia”, Kari toteaa.

Reilun kaupan sertifiointijärjestelmä on luotu parantamaan kehitysmaiden pienviljelijöiden ja suurtilojen työntekijöiden asemaa kansainvälisessä kaupankäynnissä. Pienviljelijöille taataan tuotteistaan vähintään takuuhinta ja suurtilojen työntekijät saavat vähintään lakien mukaista ja asteittain nousevaa palkkaa, asialliset työolot ja oikeuden liittyä ammattiyhdistyksiin. Lisäksi lapsityövoiman käyttö on kielletty ja tuotannossa noudatetaan tiukkoja ympäristökriteereitä.

“Reilun kaupan kriteerien tulisi täyttyä kaikessa tuotannossa. Ikävä kyllä näin ei ole. Siksi on tärkeää, että vaadimme saada tietää, millaisissa oloissa tuotteemme valmistetaan ja olemme luomassa markkinoita reilusti tuotetuille tuotteille. Nyt Helsinki on vahvasti mukana tässä työssä”, Kari toteaa.

Helsinki on Suomen seitsemäs Reilun kaupan kaupunki. Maailmassa Reilun kaupan kaupunkeja on jo 1 100.

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801

Tiedote esimerkki

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin id nulla non nisi suscipit pretium a ut ante. Aenean lorem purus, ultrices ac malesuada id, tincidunt quis elit. Nullam tempor at mauris ac porta. Sed risus tortor, bibendum sit amet aliquam at, tempus vitae tortor. Donec a elit suscipit, commodo quam quis, dignissim nunc. Nulla fermentum venenatis quam, vel pulvinar neque hendrerit vel. Duis ullamcorper malesuada quam interdum mollis. Fusce tristique pharetra elit, at volutpat libero accumsan dapibus.

Donec tortor sapien, rhoncus vitae magna id, fermentum luctus libero. Integer eget rhoncus augue, lobortis laoreet velit. Praesent pharetra facilisis pretium. Maecenas molestie viverra enim sed blandit. Donec eu metus interdum, tristique metus sit amet, fermentum mauris. Donec adipiscing dolor rhoncus tellus egestas luctus. In hac habitasse platea dictumst. Duis tempor ante ut adipiscing elementum. Nunc ut turpis blandit, facilisis metus eget, mattis ipsum.

Täysikokoiset vaalikuvat.

[button size=”big” color=”green” link=”/content/uploads/sites/29/2013/10/emma_kuvat.zip” target=””]Lataa vaalikuvat tästä[/button]

Investointilinjauksissa näkyy Helsingin vihreä tulevaisuus

Helsingin poliittiset ryhmät pääsivät keskiviikkona 11.9. sopuun seuraavien kymmenen vuoden investointilinjauksista. Linjausten ytimessä on vahva satsaus tuleviin sukupolviin ja kestävä, nykyaikainen liikennepolitiikka.

“Investointikatto pakottaa Helsingin päättäjät tekemään aidosti valintoja ja tarkastelemaan miten Helsinkiä rakennetaan”, sanoo valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari. “Kun kaikkeen ei ole rahaa, on asiat laitettava tärkeysjärjestykseen. Käytännössä tämä tarkoittaa, ettei esimerkiksi autotunneleihin ole varaa, koska rahaa tarvitaan kouluihin, päiväkoteihin ja kestäviin liikennehankkeisiin”, Kari jatkaa.

Nyt sovittu linja vastaa hyvin Vihreiden käsitystä siitä, mihin suuntaan Helsinkiä pitää kehittää. Kaupunki panostaa päiväkoteihin, kouluihin sekä joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn. Kruunuvuoren raitiotiesiltaa päätettiin investointilinjauksissa aikaistaa ja Sörnäisten autotunnelia myöhentää. Homekoulut korjataan ja päiväkoteja rakennetaan pienille helsinkiläisille.

“Satsaus pyöräilyyn ja joukkoliikenteeseen ei kuitenkaan missään tapauksessa ole yksin Vihreiden ansiota”, painottaa vihreän valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Otso Kivekäs. “Pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen oli kaikkien ryhmien tavoitteena, emmekä olisi ikinä saneet tätä yksin aikaan.”

Lisätietoja:
Emma Kari, 044 300 6801
Otso Kivekäs, 044 333 6338

Millaisia vihreät ovat?

Vihreiden äänestäjät ovat ympäristönsuojelua ja tasa-arvoa kannattavia sosiaaliliberaaleja hyvinvointivaltion ystäviä. Näin kertoo tällä viikolla julkaistu Elinkeinoelämän Valtuuskunnan raportti: ”Politiikan sekahaku – Mitkä asiat yhdistävät ja erottavat puolueita?

Tulokset ovat melko yllätyksettömiä. Vihreät ovat maltillinen vasemmistopuolue, jonka lähimpänä puolueena ovat demarit ja kauimpana kokoomus. Silti vihreiden kannattajien asemoiminen perinteisellä vasemmisto-oikeistoakselilla on hakalaa. Vihreät kannattavat tuloerojen tasaamista verotuksella, mutta suhtautuvat huomattavasti perinteistä vasemmistoa positiivisemmin markkinatalouteen ja yrittäjyyteen. Lisäksi vihreille tärkeimmät kysymykset eivät korreloi tällä akselilla.

Vihreillä on vahva oma agendansa. Luonnonsuojelu ja maahanmuuttomyönteisyys ovat tärkeitä kysymyksiä. Vihreitä äänestävät suhtautuvat näihin asioihin huomattavasti muiden puolueiden kannattajia myönteisemmin. Lisäksi vahva sosiaaliliberaalius leimaa suhtautuminen arvokysymyksiin. Vihreiden kannattajat ovat ainoa ryhmä, jonka top-10 listalle mahtuu mukaan vaatimus sukupuolten tasa-arvon lisäämisestä.

Vihreiden tukijat eivät kaipaile vahvoja johtajia. EU-jäsenyyteen suhtaudutaan positiivisesti ja suomalaisina he kokevat olevansa maailmassa etuoikeutettuja. Yrityksiltä vaaditaan vastuullista toimintaa ja sokean talouskasvun tavoittelun pelätään koituvat ihmiskunnan luonnon tuhoksi. Ihmisiin sen sijaan halutaan luottaa, eikä yksilöiden kyttäämisen ja valvonnan lisääminen ei saa kannatusta.

Vaikka raportti sinällään on monella tapaa yllätyksetön, on se hyvä osoitus siitä, että puoluekentissä on eroja. Ja että puolueet ovat äänestäjiensä näköisiä.

Helsingissä autot jäävät lomalle

on pitkään kasvanut autokaupunkina. Lähes 50 vuoden ajan joukkoliikenteen osuus liikenteestä on laskenut yksityisautoilun lisääntyessä. HSL:n liikenne-ennusteissa tämän kehityksen on oletettu jatkuvan aina vuoteen 2035 asti. Autoilun osuuden kasvamiseen on suhtauduttu luonnonlakina ja visioita joukkoliikenteeseen ja pyöräilyyn nojaavasta liikennepolitiikasta on pidetty piiperryksenä. Ihmiset kun haluavat auton.

Paitsi että eivät enää halua. Kun uusi Liikkumistutkimus muutama viikko sitten julkaistiin, todettiin Helsingin seudulla tapahtunut historiallinen käänne. Ensimmäistä kertaa 50 vuoteen matkustaminen joukkoliikenteellä kasvaa nopeammin kuin yksityisautoilu. Yli puolet helsinkiläisistä kotitalouksista ovat autottomia. Alle puolet nuorista ajaa ajokortin. Ainoastaan yli 65-vuotiaiden ryhmässä yksityisautoilu kasvaa joukkoliikennettä nopeammin.

Tutkimuksen ilmestymisen aikoihin käytiin Helsingin ensimmäiset investointineuvottelut. Neuvotteluissa liikennehankkeet laitettiin tärkeysjärjestykseen seuraavien vuosien ajalta. Tämän seurauksena oikeastaan yksikään autoilua edistävä hanke ei sellaisenaan liiku eteenpäin tällä vuosikymmenellä. Hakaniemen toriparkki kaatui, Sörnäisten autotunneli siirtyi ja Pasilan uusi Veturitie halutaan rakentaa kevyemmin. Eikä kukaan maininnut sanallakaan keskustatunnelia.

Autoilun edistämisen sijaan Helsingin liikenne vihertyy. Kruunuvuoren joukkoliikennesilta rakentaminen alkaa todennäköisesti jo tämän valtuustokauden aikana. Joukkoliikenteen kehittämiseen ja pyöräteiden rakentamiseen satsataan 10 – 25 miljoonaa vuosittain. Hämeentien muuttamista joukkoliikennekaduksi selvitetään.

Helsinkiläiset haluavat kehittää joukkoliikennettä ja pyöräilyreittejä. Autoilun kasvua, päästöjä ja liikennemelua halutaan vähentää. Enemmistö kannattaa ruuhkamaksujen keräämistä ja varojen ohjaamista joukkoliikenteeseen. Ja tämä näkyy myös politiikassa.

Hyvää valtakunnallista Auton vapaapäivää!

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑