Tekijä: Emma Kari (Page 24 of 40)

Vihreiden Emma Kari: Paperittomien terveydenhuollon kaataminen julmaa vaalikikkailua heikoimpien terveydellä

Eduskunnan piti viime töikseen hyväksyä laki paperittomien siirtolaisten terveydenhuollosta. Toisin kävi. SDP:n Kari Rajamäki esitti yllättäen eduskunnassa lakiesityksen pöydällepanoa ja sai perussuomalaisten Hanna Mäntylän kannatuksen esitykselleen. Tämä tarkoittaa, ettei tämä eduskunta ehdi käsitellä lakiesitystä lainkaan. Lakia ei siis tule. Lakiesitys olisi turvannut Euroopan unionin ulkopuolelta tuleville paperittomille lapsille ja raskaana oleville naisille samat terveyspalvelut kuin suomalaisille. Muut paperittomat olisivat oikeutettuja vain kiireelliseen hoitoon, siihenkin maksullisesti.

”Paperittomat lapset ja raskaana olevat naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, minkä takia he ovat korostuneen alttiita terveysriskeille ja heillä tulisi olla erityisasema. Monet paperittomat elävät piilossa, he välttelevät viranomaisia ja pelkäävät jopa lääkäreitä. Lain kaataminen on julmaa vaalikikkailua kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten terveydellä”, toteaa Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari.

Helsingissä päätös terveydenhuollon tarjoamisesta kaikille paperittomille siirtolaisille lähtömaasta riippumatta tehtiin jo yli vuosi sitten Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta. Suomessa elää 1000-2000 ihmistä paperittomassa tilassa, vailla perusoikeuksia. Mm. Lääkäriliitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto, Pelastakaa Lapset, Suomen Punainen Risti ja UNICEF ovat jo pitkään vaatineet tilanteen korjaamista koko maassa.

”Oikeus terveyteen on osa ihmisarvoista elämää. Paperittomat ovat olemassa halusimme tai emme. Sivistysvaltiossa ei jätetä haavoittuvassa asemassa olevia ihmisiä hoitamatta. Ei ole mitään syytä kieltää lapselta tai raskaana olevalta äidiltä pääsyä lääkäriin. Perussuomalaisilta kukaan ei odota edes lasten tai raskaana olevien naisten ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta se, että sosialidemokraatit ovat mukana kaatamassa oman ministerinsä esitystä, on häpeällistä. Lapset eivät koskaan ole syyllisiä omaan tilanteeseensa. Heistä huolehtiminen on kaikkien etu”, Kari toteaa.

 

Lisätiedot:

Emma Kari,

Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja

044 300 6801

emma.kari@vihreat.fi

Kari, Modig & Razmyar julkaisivat kolme teesiä feministisemmälle Suomelle

Toisiaan tukevat poliitikot Emma Kari (vihr.), Silvia Modig (vas.) ja Nasima Razmyar (sdp) julkaisivat naistenpäivän tilaisuudessaan kolme teesiä feministisemmälle Suomelle:

  1. Feminismiä kaikille: 101 naiskansanedustajaa

Tasa-arvo ei ole vain joidenkin tasa-arvoa. Todellista tasa-arvoa on, että kaikkien euro on kokonainen euro, myös maahanmuuttajien, myös vammaisten, myös pätkätyöläisten, myös yksinhuoltajien, myös seksuaalivähemmistöihin kuuluvien. Tasa-arvoon ei päästä, ellei feminismi puutu syrjiviin rakenteisiin joka paikassa. Naiset ovat se suomalaisten enemmistö, jotka ovat olleet aina aliedustettuina eduskunnassa.

  1. Tasa-arvoa työelämään: 6 + 6 + 6 -malli

Työelämän tasa-arvo, vanhemmuuden tasa-arvo, eron jälkeenkin tasa-arvoinen vanhemmuus. Eläkekertymien epätasa-arvo, naisten uralla etenemisen mahdollisuudet, nuorten naisten pätkätyökierteet. Nais- ja miesvaltaisten alojen erot vanhemmuuden tukemisessa. Kaikki nämä ja paljon muuta ratkeaa, kun isät jäävät kotiin vähintään kolmasosaksi ajasta pienten lastensa kanssa.

  1. Loppu väkivallalle. Piste.

Väkivalta on aina väärin. Tämän päivän Suomessa väkivallalla on sukupuolittuneet kasvot. Naiselle vaarallisin paikka on edelleenkin koti. Miehelle julkinen tila. Turvakotipaikkojen määrä on korjattava vastaamaan vähintään kansainvälisiä minimistandardeja. Miehiin kohdistuvia väkivallantekoja on lakattava vähättelemästä nakkikioskitappeluina. Rasistinen ja homofobinen väkivalta on saatava loppumaan.

Lisätiedot:
Emma Kari, 044 300 6801, emma.kari@vihreat.fi
Silvia Modig, silvia.modig@eduskunta.fi
Nasima Razmyar, nasima.razmyar@eduskunta.fi

 

juhliiko feministi naistenpaivana event 5

Onko naistenpäivää syytä juhlia?

juhliiko feministi naistenpaivana event 5

Naistenpäivässä on kyse tasa-arvosta ja naisten oikeuksista. Mutta onko meillä syytä juhlaan naistenpäivänä? Toisiaan tukevat poliitikot Emma Kari (vihr.), Silvia Modig (vas.) ja Nasima Razmyar (sdp) kutsuvat sinut keskustelemaan siitä, vaikuttaako sukupuoli edelleen liikaa 2000-luvun Suomessa.

Sunnuntai klo 12 Kirjasto10.

https://www.facebook.com/events/362811207238814/

Tasa-arvo ei ole vain joidenkin tasa-arvoa. Todellista tasa-arvoa on, että kaikkien euro on kokonainen euro, myös maahanmuuttajien, myös vammaisten, myös pätkätyöläisten, myös yksinhuoltajien. Tasa-arvoon ei päästä, ellei feminismi puutu syrjiviin rakenteisiin joka paikassa. Naiset ovat se suomalaisten enemmistö, jotka ovat olleet aina aliedustettuina eduskunnassa.

Tilaisuudessa Kari, Modig ja Razmyar julkaisevat kolme teesiä feministisemmälle Suomelle.

Lisätiedot:
Emma Kari, 044 300 6801, emma.kari@vihreat.fi
Silvia Modig, silvia.modig@eduskunta.fi
Nasima Razmyar, nasima.razmyar@eduskunta.fi

Vihreiden Emma Kari: Kokoomuksen päätös kaataa Pisaran rahoitus vastuuton

Helsingin vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja Emma Kari on pettynyt kokoomuksen päätökseen kaataa Pisararadan rahoitus. Pisara-hankkeen kaatuminen on viimeisin Alexander Stubbin hallituksen monista epäonnistumisista.

Pisara-hanke ei ole yksinomaan pääkaupunkiseudulle tärkeä, sillä Helsingin ratapihan liikennöintiongelmat vaikeuttavat koko maan junaliikennetta. Pirasararata oli osa sopimusta, jossa pääkaupunkiseudun kunnat lupasivat vauhdittaa asuntorakentamista.

“Torppaamalla Pisaran rahoituksen kokoomus vaarantaa uusien asuntojen saamisen pääkaupunkiseudulle. Kertoo jotain todella huolestuttavaa kokoomuksen politiikan prioriteeteista, että Talvivaaraan haluttiin sijoittaa 97 miljoonaa euroa, mutta pääkaupunkiseudun joukkoliikenteeseen 0 euroa.” Kari sanoo.

Helsingin seudun yleiskaavan valmistelu on lähtenyt siitä oletuksesta, että sovituista hankkeista pidetään kiinni. Pisararadasta oli sovittu jo hallituksen rakennepoliittisessa paketissa, joten sen toteutuminen on otettu yleiskaavan suunnittelun lähtökohdaksi. “On täysin kestämätöntä, että kunnat eivät voi luottaa hallituksen tekemiin päätöksiin.” Kari sanoo.

Hallituksen päätös vaarantaa samalla myös ratahankkeen EU-rahoituksen, joka edellyttää budjettipäätöksen toteutuakseen.

“Helsingin seutu on koko Suomen kehityksen moottori. Pisararadan kaataminen heijastuu sitä kautta koko Suomeen. Voisi olettaa, että pääkaupunkiseudun suurin puolue olisi halukas panostamaan alueeseen. Meillä ei todellakaan ole varaa olla rakentamatta Pisaraa.” Kari sanoo.

Emma Kari
Valtuustoryhmän puheenjohtaja
044 300 6801

Peruskuva

Kaupunkimetsät turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat koko Suomen mittakaavassa poikkeuksellisen monimuotoisia ja arvokkaita. Upeilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota emme aina osaa arvostaa. Helsingin rakentamista ohjaava yleiskaavaluonnos on parhaillaan kommentoitavana. Nyt on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta.

Helsingissä on erityistä luonnonläheisyys. Yleiskaavan pitäisi vaalia tätä ajatusta. Tein kolme vuotta sitten valtuustoaloitteen metsäisen suojeluverkoston perustamiseksi Helsinkiin. Esitys verkostosta valmistuu tänä keväänä. Meidän on pystyttävä turvaamaan luonnonsuojelualueet myös yleiskaavassa. Rakentamattomat ja rakennetut viheralueet pitää selvästi erottaa toisistaan.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen, ei missään nimessä riitä. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on hyvä ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaita luontokohteita se ei kuitenkaan turvaa. Luontokohteiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Helsingin luonto on ainutlaatuista. Tiivis rakentaminen tarvitsee vastapainokseen metsiä, joissa ihmiset voivat hengittää ja joissa helsinkiläiset lapset pääsevät kiipeilemään puihin ja tonkimaan multaa. Emme saa rakentaa kaupunkia kieltämällä tulevilta helsinkiläisiltä oikeutta lähiluontoon.

Monimuotoiset metsät on turvattava yleiskaavassa

Helsingin metsät ovat poikkeuksellisen arvokkaita. Monimuotoisilla kaupunkimetsillä, yhtenäisillä viheralueilla, rakentamisesta vapailla rannoilla ja saarilla on mittaamaton arvo, jota meidän on vaalittava. Helsingin yleiskaavaluonnos on nyt kommentoitavana ja on oikea aika ottaa kantaa kaupungin luontoalueiden puolesta. Helsingin Vihreät kiittävät luontojärjestöjen aktiivisuutta ja hyvää vaihtoehtoista kaavaesitystä, jossa luontoalueet halutaan turvata.

Yleiskaavakartassa tulee olla selvästi erotettuna rakentamattomat ja rakennetut viheralueet. Yksi vihermerkintä, jossa liikunnalle, virkistykselle ja luonnonsuojelulle varatut alueet niputetaan yhteen ei missään nimessä riitä. Luonnonsuojeluun varattavien alueiden tulee olla näkyvissä oikeusvaikutteisessa kaavakartassa. Luontojärjestöjen esittämä viher- ja virkistysalueiden jako kolmeen luokkaan on oivallinen ehdotus, jonka pohjalta alueiden tosiasialliset luonteet saataisiin paremmin näkyviin.

Vihreiden ehdotuksesta kaupunkisuunnittelulautakunta kehotti jo virastoa valmistelemaan luonnon suojelua kuvaavan kaavamerkinnän. Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtajan Emma Karin aloitteesta Helsingin alueelle perustetaan metsäinen suojeluverkosto yleiskaavan yhteydessä. Monimuotoisen metsälajiston säilyminen ja liikkuminen täytyy turvata.

Yleiskaavaluonnoksen ns. pikselimalli antaa hyvät välineet kaupunkirakenteen tiivistämiselle: rakennetaan korttelikaupunkia ja enemmän asuntoja paikkoihin, jotka on varattu pääasiallisesti rakentamiselle. Arvokkaiden luontoalueiden osalta on kuitenkin ongelma. Luontoalueiden tulisi saada kaavassa selvästi isompi painoarvo. Taistelua arvokkaista yksittäisistä luontoalueista ei pidä jättää ainoastaan asemakaavojen laadintaan.

Syksyllä julkaistu Urban Helsingin vaihtoehtokaava osoittaa hyvin, että Helsinkiin mahtuu sekä kaavailtu määrä asuntoja että kaikki kaupungin arvokkaat luontoalueet. Urban Helsingin ja luontojärjestöjen vaihtoehtokaavat ovat linjassa keskenään ja tuovat erittäin tervetulleen lisän kaavan valmisteluun ja päätöksentekoon.

 

Emma Kari, Vihreän valtuustoryhmän puheenjohtaja
Elina Moisio ja Outi Silfverberg, kaupunkisuunnittelulautakunta (vihr.)

Perussuomalaista erottelupolitiikkaa

Perussuomalaiset ovat julkaisseet maahanmuuttopoliittisen ohjelmansa. Ohjelman tavoitteena on maa, joka ei välitä ympäröivästä maailmasta, jonne on mahdoton tulla ulkopuolelta ja jossa ihmiset on jaettu eri kategorioihin syntyperänsä perusteella.

Keskeisenä pyrkimyksenä on uskotella meille, että Afrikasta ja Lähi-idästä vyöryvä maahanmuuttokatastrofi uhkaa. Lähtömaista mainitaan vain nämä kaksi aluetta, mistä ei ihan arvaisi, että suurimmat ulkomaalaisryhmät Suomessa ovat virolaiset ja venäläiset. Ehkä heitä ei mainita, koska he ovat valkoisia?

Ohjelman keskeisenä linjana on maahanmuuttajien erottelu muista suomalaisista:
– maahanmuuttajan saama kansalaisuus voitaisiin ottaa pois
– yhteiskunnan tukia saava maahanmuuttaja ei saisi vapaasti valita asuinpaikkaansa
– tulonsiirtoja ryhdyttäisiin erottelemaan etnisen taustan perusteella

Ohjelma on sisäisesti ristiriitainen:
– maahanmuutosta ei haluta puhua yhtenä kokonaisuutena, mutta silti ongelmana nähdään nettomaahanmuutto
– “ratkaisu vähemmistöjen työllistymisongelmiin on työelämävalmiuksien kehittäminen”, mutta tätä työtä tekevät ihmiset ovat maahanmuuton ongelmista elävää virkakuntaa, jota halutaan “karsia kovalla kädellä”
– väestöräjähdystä halutaan torjua Afrikan tyttöjen ja naisten aseman parantamisella, mutta kehitysapua ehdotetaan käytännössä lopetettavaksi

Erityisen tärkeää on liioittelu.

Maailman pakolaisista 86 prosenttia on kehitysmaissa. Suurin osa pakolaisista elää evakkoina, eli pakolaisina omassa kotimaassaan. Euroopassa maailman pakolaisista on vain 3,5 prosenttia, Suomessa 0,03 prosenttia. Pakolaisia otetaan vastaan tiukan kiintiön verran. Turvapaikanhakijoiden määrä riippuu pääsääntöisin konflikteista maailmalla ja Suomeen heistä tulee hyvin vähän.

Perussuomalaiset vaativat ohjelmassaan erityisesti tiukennuksia perheenyhdistämiseen, eli siihen, että ihmisellä olisi oikeus saada puolisonsa tai lapsensa luokseen Suomeen ja siihen, että lapsella olisi oikeus kasvaa äitinsä tai isänsä kanssa. He jättävät mainitsematta, että perheenyhdistämiseen on jo tehty merkittäviä kiristyksiä. Tiukentuneen politiikan seurauksena perheenyhdistämishakemusten määrä on romahtanut 70 prosenttia.

Perussuomalaisen maahanmuuttopolitiinen mantra on, että ihmisiä on autettava siellä missä he ovat. Tämä on vahvasti ristiriidassa sen kanssa, että puolue vaatii jatkuvasti kehitysyhteistyöstä leikkaamista. Suomi käyttää kehitysyhteistyöhön tänä vuonna todennäköisesti vain 0,48% bruttokansantulosta, vaikka olemme sitoutuneet 0,7 prosentin tavoitteeseen.

Suomalaiset ovat historiassa paenneet köyhyyttä, nälkää ja sotaa. Me olemme lähettäneet lapsiamme ulkomaille turvaan ja luottaneet muiden maiden solidaarisuuteen ja inhimillisyyteen. Sotavuosien ihannointiin nojaavilta perussuomalaisilta voisi odottaa tämän muistamista.

Hallitus käänsi selkänsä sateenkaariperheiden lapsille

Stubbin hallitus kaatoi äitiyslain sunnuntaina. Äitiyslaki olisi tarkoittanut yhtä yksinkertaista muutosta: myös naispareille hedelmöityshoidoilla syntyneelle lapselle olisi voitu vahvistaa toinen vanhempi jo neuvolassa raskausaikana, ilman turhaa adoptioprosessia lapsen syntymän jälkeen.

Kokoomuksen ja demarien heikkous tasa-arvoa vastustavien kristillisdemokraattien edessä on surullista seurattavaa. Tasa-arvo on kestoteema kokoomuksen ja sosialidemokraattien juhlapuheissa, mutta kovin helposti siitä annettu periksi. Nyt tästä heikkoudesta maksavat kahden äidin perheet.

Hedelmöityshoitolaki mahdollistaa nykymuodossaan naispareille lapsen saamisen hedelmöityshoitojen avulla. Nyt näin syntyneet lapset jäävät ensimmäisiksi elinkuukausikseen ilman juridista turvaa: jos vanhemmat esimerkiksi eroavat tai toinen vanhemmista kuolee ennen kuin adoptiota on ehditty tehdä, lapsi menettää oikeuden toiseen vanhempaansa. Tällöin vanhemmalla ei ole oikeutta tavata lastaan eikä myöskään velvollisuutta vastata millään tavalla lapsen elatuksesta.

Äitiyslaki olisi säästänyt kuntien rahoja, kun adoptioneuvontavelvoite samaa sukupuolta olevien parien kohdalta olisi poistunut, sekä käräjäoikeuksien rahoja, kun adoptiopäätökset sateenkaariparien osalta olisivat vähentyneet. Erityisen kohtuuton tilanne on naispuolisilla avopareilla, joiden kohdalla sisäinen adoptio ei ole edes mahdollinen. Äitiyslaki ei olisi vienyt lapselta mahdollisuutta vahvistaa juridista isyyttä, sillä lain piiriin olisivat kuuluneet vain ne perheet, joissa lapsi on saanut alkunsa tuntemattoman luovuttajan sukusoluista ja joissa edellytyksiä isyyden vahvistamiseen ei olisi ollut.

Kristillisten tekopyhä perhepolitiikka ei palvele lapsen etua, eikä se palvele perheiden etua. On häpeällistä, että kokoomus ja sosialidemokraatit ovat suostuneet antamaan tässä asiassa periksi. Sama tilanne oli myös isyyslain uudistuksessa, jossa ei huomioitu useamman kuin kahden vanhemman perheitä.

Äitiyslain kaataminen osuu pahiten naisparien lapsiin, joiden oikeus molempiin vanhempiinsa on edelleen käräjäoikeuden päätöksen ja vanhempien yhteisymmärryksen varassa. Nämä lapset eivät lakkaa olemasta, vaikka Räsänen kuinka paljon sitä toivoisi. He ansaitsevat samat oikeudet kuin kaikki muutkin lapset.

Vegaanihaasteen jälkeen kasvisruokapäivä eduskuntaan

Tammikuun ennätyssuosittu vegaanihaaste päättyi. Itse muistin taas sen, ettei veganismi ole kovin vaikeaa. Samalla olen miettinyt lihankulutuksen jatkuvaa kasvua, sen seurauksia ja mitä sille voisi tehdä. Auttaisiko eduskunnan kasvisruokapäivä?

Vegaanihaaste on hyvä tapa herättää keskustelua ruoasta ja niistä seurauksista, mitä jokapäiväinen syömisemme aiheuttaa. On tärkeää, että meillä on suuri joukko ihmisiä, jotka joka päivä kyseenalaistavat sen, miten suhtaudumme eläimiin ja kritisoivat eläinten hyväksikäyttöä. Kuvat sikalatiloilta ja broileritehtaista kertovat sen, että suomalaisen eläintuotannon todellisuus on hyvin erilaista kuin mitä meidän halutaan uskovan.

Tiedän myös, että ruoka on ihmisille äärimmäisen henkilökohtainen asia.

Jättäessäni valtuustoaloitteen koulujen kasvisruokapäivästä (joka otettiin käyttöön 2011 alusta), en osannut kuvitella, millainen keskustelu asiasta seurasi. Valtuutetut puhuivat stalinismista, pakkosyöttämisestä ja fariseuksista. He kertasivat vuosikymmenien takaisia kokemuksiaan koulujen kasvisruuasta, kertoivat itkemisestä, oksentamisesta pulpettiin ja itsemurhauhkauksista. Kasvisruuan väitettiin aiheuttavan anoreksiaa, diabetestä ja anemiaa.

Video valtuustokeskustelusta on edelleen katsomisen arvoinen:

Yhä useampi ihminen on vegaani tai kasvissyöjä. Silti lihankulutus on Suomessa kasvanut tasaisesti koko 2000-luvun. Keskimäärin jokainen suomalainen syö lihaa 75 kiloa vuodessa, se on kymmenen kiloa enemmän kuin vuosituhannen vaihteessa. Viikoittainen kasvisruokapäivä olisi suoranainen vallankumous. Se leikkaisi kulutuksesta 10 kiloa vuodessa!

Lihan suurkulutus aiheuttaa vakavia ekologisia ongelmia: puhdasta vettä kuluu paljon ja syntyy ilmastopäästöjä. Teollisesta eläintuotannosta ovat onnelliset possut kaukana. Liika lihansyönti on myös terveydelle haitallista.

Olemme oppineet Helsingin kouluissa käyttöön otetusta kasvisruokapäivästä yhden tärkeän asian: äänekkäiden alkuprotestien jälkeen kaikki sujuu nyt hyvin. Opetusvirastolle saaman tiedon mukaan oppilaat tai huoltajat eivät nykyisin kiinnitä erityistä huomiota kasvisruokapäivään eikä kielteistä palautetta päivästä enää tule.

Näin vaalien alla haluan tehdä ehdotuksen: eduskunnan kuppiloissa on otettava käyttöön viikottainen kasvisruokapäivä.

Kuten niin monet helsinkiläiset valtuutetut muutama vuosi sitten, maamme ylimpien päättäjien joukossa on varmasti edelleenkin paljon turhia ennakkoluuloja kasvisruokaa kohtaan. Eduskunnan kasvisruokapäivä auttaisi murtamaan ne.

Helsinki saa keskustakirjaston

Valtuusto äänesti tänään Keskustakirjaston puolesta. Tämä oli iloinen päätös. Helsinki tarvitsee Keskustakirjaston. Suuri kirjasto kaupungin ydinkeskustassa, Eduskuntataloa vastapäätä ja Kansalaistorin reunalla on uudelle kirjastolle juuri oikealla paikalla. Keskustakirjasto täyttää myös sen aukon, joka kirjastoverkossamme on liian pitkään ollut.

Suuren yleisen kirjaston rakentaminen kaupungin keskustaan on hyvää kaupunkisuunnittelua. Hyvää kaupunkikeskustaa ei pidä miettiä vain siitä näkökulmasta, miten siellä voi liikkua. Hyvää kaupunkia pitää miettiä myös siitä näkökulmasta, miten siellä voi pysähtyä. Hyvässä ja viihtyisässä keskustassa halutaan myös viettää aikaa. Keskustakirjasto luo tällaisen paikan.

Kaupungin ydin ei voi olla varattu läpikulkuliikenteelle ja ostosten tekemiselle. Jokainen joka viettää aikaa keskustassa lasten kanssa, tietää, että meiltä puuttuu sellainen julkinen tila, jossa saa vain olla. Me tarvitsemme epäkaupallista tilaa, jossa ei ole ostopakkoa. Me tarvitsemme tilaa, jossa saa lukea, ideoida ja vaan olla. Kirjasto palvelee elävän keskustan syntymistä.

Keskustakirjaston takia ei lakkauteta yhtäkään lähikirjastoa. Ei yhtäkään. Valtuusto on tehnyt asiasta selvän linjauksen ja tästä vihreät aikovat pitää kiinni. Helsinkiin syntyy koko ajan lisää uusia lukuhaluisia helsinkiläisiä. Kasvavassa kaupungissa kirjastoista säästäminen on typerintä säästämistä mitä on. Kirjastot ovat edullisia ja pidettyjä lähipalvelu, johon on panostettu Helsingissä muutenkin liian vähän.

Keskustakirjaston yhteydessä kokoomus on usein valitellut hankkeen kustannuksia. Jos olisi oikeasti haluttu säästää turhista kustannuksista, niin kahden miljoonan lisäkustannukset keskustatunnelin varauksesta on järjetöntä rahan tuhlausta. Tätä tunnelia ei koskaan tulla rakentamaan. Silti se maksoi meille jälleen naurettavan summan.

Nyt on kuitenkin pääasia, että hanke etenee ja keskustakirjaston rakennustyöt käynnistyvät tänä vuonna. Helsinkiläiset saavat vihdoin sellaiset kaikille kuuluvan tilan keskustaan, joka täältä on pitkään puuttunut.

« Older posts Newer posts »

© 2025 Emma Kari

Ylös ↑