Kansallispuistot ovat kaikkien rakastamia kohteita, joiden suosio jatkaa kasvuaan. Suomeen on perustettu kansallispuistoja kattavasti eri luontotyyppien ympärille. Uhanalaiseksi päätyneelle virtavesiluonnolle ei kuitenkaan omaa kansallispuistoa ole osoitettu.

Monet seikat puoltavat Heinäveden Palokkia kansallispuistona.Palokin alue on yksi Itä-Suomen alueen helmistä, jolla on valtava kulttuurihistoriallinen arvo. Palokin koskien rannalla on merkkejä kivikautisesta asutuksesta, ja kansainväliset kalastusmatkailijatkin löysivät jo 1800-luvun alkupuolella tämän ”forellinkalastajan Eldoradon”. Palokinkosket ovat ennen patoamistaan muodostaneet koko eteläisen Suomen maisemassa poikkeuksellisen, kahdeksan kosken ja kahdeksan kilometrin mittaisen yhtenäisen koskiosuuden.

Saimaan järvilohi on äärimmäisen uhanalainen. Nälönvirran padon purkaminen ja koskien palauttaminen vapaana virtaaviksi olisikin välttämätön toimenpide Saimaan vakavasti uhanalaistuneen virtavesikalaston elinvoimaisuuden parantamiseksi. Palokin koskiin on ennallistettavissa lähes 30 hehtaarin lohikalojen lisääntymisalueita, joiden palauttamisesta saatavat hyödyt kalastukselle ja luontoarvoille olisivat nähtävissä ylimaakunnallisesti.

Palokin vapauttaminen mahdollistaisi vapaan kulkureitin alavirtaan ja yhteyden Juojärvelle, joka loisi yhdessä Heinäveden reitin kanssa suurimman nousuesteettömän lisääntymis- ja kasvuympäristön vaelluskaloille.

Samanaikainen kansallispuiston perustaminen Palokkiin, vahvistaisi Saimaan alueen kalastus- ja luontomatkailua. Lisäksi ennallistamiseen ja kansallispuiston perustamiseen suoraan liittyvät suunnittelu-, urakointi- ja tutkimusinvestoinnit tukisivat itäisen Suomen työllisyyttä ja taloutta välittömästi. Liikenneyhteydet Palokkiin ovat jo olemassa, minkä lisäksi paikka on Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyydessä.

Palokin pienvesivoimalan osuus Suomen sähköntuotantokapasiteetista on vain 0,03 % ja voimalan turbiinit ovat tulossa käyttöikänsä päähän noin vuoden sisällä. Ilman valtion puuttumista asiaan yhtiö tilaa ja asentaa laitokseen uudet turbiinit. Nyt siis tehdään kauaskantoisia päätöksiä koko Vuoksen vesistön osalta. Uudet turbiinit tarkoittaisivat uutta päätöstä pitää kosket padottuina myös seuraavat 70 vuotta. Vapaana virtaavina Palokin kahdeksan koskea taas olisivat ainutlaatuiset, ja uhanalaisille kalakannoillemme korvaamattomat

Selvityshenkilö Matti Viialainen esitti raportissaan koskien vapauttamista vesivoimalta kokonaan. Palokin kosket ja arvokkaat, mittavat ympärysmetsät yhdistävän kansallispuiston perustaminen turvaisi parhaalla mahdollisella tavalla alueen luontoarvot sekä mahdollistaisi virkistyskäyttö- ja kalastusmahdollisuuksien parantamisen Metsähallituksen ohjauksessa. 

Kansallispuistosta hyötyisivät paitsi luonto myös alueen asukkaat, matkailijat sekä yrittäjät. Maa- ja metsätalousvaliokunta lausunnossaan Valtioneuvoston huoltovarmuusselonteosta, nostaa myös esiin luonnonkalan merkityksen huoltovarmuuden takaamisessa, ja katsoo vaelluskalakantojen luontaisen lisääntymiskierron palauttamista tukevien vesistöjen ennallistamistoimien olevan tässä suhteessa erittäin tärkeitä.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mitä hallitus tekee Palokin kansallispuiston perustamisen selvittämiseksi ja Palokin koskien vapauttamiseksi?

Emma Kari

Päätös on kypsynyt jo jonkin aikaa. Luovun eduskuntatyöstä tänä keväänä. Haluan jatkossa omistaa aikani sille, mikä on ollut minulle alusta asti työssäni tärkeintä: ympäristön suojelemiselle.

Olen tehnyt vihreää politiikkaa täysipäiväisesti yli 15 vuotta. Nämä vuodet eivät aina ole olleet helppoja, mutta yhtäkään niistä en vaihtaisi pois. Olen saanut olla osaltani tekemässä todeksi historiallisia muutoksia. Ympäristöministerinä, ryhmänjohtajana ja kansanedustajana olen ollut viemässä läpi uuden ilmastolain ja luonnonsuojelulain sekä mahdollistamassa vihreän siirtymän läpimurtoa.

Ensimmäisessä tiedotustilaisuudessa vihreän eduskuntaryhmän tuoreena puheenjohtajana sanoin, että tavoitteeni on nostaa luontokato ilmastokriisin rinnalle politiikan keskeiseksi kysymykseksi. Tälle vähän naureskeltiin, mutta nyt voi jo sanoa, että tavoite saavutettiin. Luonnon tilaa ei voida enää Suomen politiikassa ohittaa. Siitä voidaan kiistellä, mutta enää siitä ei voida vaieta.

Lähdin aikoinaan vihreisiin, sillä yhdellekään muulle puolueelle ympäristö ei ole politiikan ykkösasia. Nämä vuodet ovat osoittaneet, että valinta oli oikea. Vihreiden työ ei ole koskaan riippunut gallupeista tai siitä, kuinka suosittuja ympäristötoimet ovat mielipidekyselyissä. Vihreät on olemassa, sillä jos ympäristökriisiä ei ratkaista, kaikki muu menettää merkityksensä. Kyse on tämän planeetan elinkelpoisuudesta.

Meidän on sovitettava talousjärjestelmämme tämän planeetan rajoihin. Se edellyttää muutosta. Politiikka on ollut minulle paikka toteuttaa tätä muutosta. Se ei kuitenkaan ole siihen ainoa paikka. Muutos toteutuu vain, jos se läpäisee koko yhteiskunnan. Tulevaisuudessa menestyvät ne toimijat, jotka aidosti ymmärtävät, ettei kuolleella planeetalla voi tehdä bisnestä.

Olen kiitollinen kaikille teille, jotka olette tukeneet, uskoneet ja seisoneet rinnalla. Kukaan ei pärjää tässä työssä yksin. Ja minä en ole ollut koskaan yksin. Minulla on ollut teidät.

What a ride it has been. Nyt uutta kohti.


Emma Kari

Pölyttäjien katoaminen on uhka paitsi luonnon monimuotoisuudelle myös ihmisille. Syynä pölyttäjähyönteisten katoon on hyönteisten elinympäristöjen katoaminen, ilmastonmuutos, vieraslajit sekä hyönteismyrkyt. 

Paljon keskustelua herättäneen Thermacell-karkoittimen teho perustuu keinotekoiseen hyönteismyrkkyyn, pralletriiniin. Laitteissa käytettävät pralletriinityynyt lämmitetään, jolloin pralletriini höyrystyy ja leviää ympäristöön. Pralletriini tappaa hyönteisen hermosoluja ja suurina määrinä johtaa sen kuolemaan. 

Thermacell -laitteiden levittämä pralletriini ei valikoi kohdettaan. Pralletriini on myrkyllistä kaikille hyönteisille eli myös pölyttäjille, kuten mehiläisille, kimalaisille sekä ampiaisille. Pralletriini-hermomyrkkyä levittävä Thermacell on pidetty osassa kaupoista myynnissä, sillä Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on hyväksynyt tuotteen.  

Thermacellin myyntilupa on voimassa vuoteen 2024 saakka tai kunnes laitteen tehoaine pralletriini on hyväksytty EU:n biosidiasetuksen nojalla. Kyseinen asetus on tullut voimaan vuonna 2012, ja listaa tarkastellaan yksi tehoaine kerrallaan. Pralletriini on parhaillaan käsittelyssä, mutta sen arviointi on vielä kesken. 

Viime kesään verrattuna Thermacellin mainontaa on muutettu. Thermacellin kesäkuun alussa julkaistussa mainoksessa kerrotaan muun muassa, että “Kun käytät Thermacellia oikein, huomioit sekä ihmiset että luonnon. Käytä laitetta vain rakennusten ulkopuolella etäällä mehiläispesistä ja kukkivista kasveista”.  

Mainoksen muuttaminen ei poista sitä ongelmaa, että laitteissa käytettävä pralletriini on hermomyrkky, joka ei valikoi kohteitaan. Pralletriiniä levittävien laitteiden käyttö on mitä suurimmalla todennäköisyydellä ristiriidassa vuoden 2022 alussa valmistuneen kansallisen pölyttäjästrategian kanssa. 

Kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja pölytyksen tulevaisuus maassamme. Pölyttävät hyönteiset ovat välttämättömiä sekä maataloudelle että luonnonekosysteemien toiminnalle.  

Pölyttäjästrategian tavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vahvistuvat ja luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu.  

Suomen lajien uhanalaisuusarviointien perusteella uhanalaisten lajien määrät ovat kasvaneet kaikissa tärkeimmissä pölyttäjäryhmissämme, etenkin mesipistiäisissä. Määrällisesti eniten uhanalaisia pölyttäjälajeja on perhosissa. Yleisten ja laajalle levinneiden lajien mahdollisesti suuristakin kannanmuutoksista meillä ei kuitenkaan ole riittävästi tietoa. 

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Miten hallitus aikoo pysäyttää pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden vähenemisen sekä parantaa sekä uhanalaisten että yleisimpien pölyttäjien elinolosuhteita ja

tulisiko Suomessa ryhtyä toimiin hermomyrkkyä, kuten pralletriinia, levittävien hyönteiskarkottimien käytön rajoittamiseksi ja varmistaa, ettei markkinoilla ole tarjolla pölyttäjiä häiritseviä hermomyrkkyjä?

Helsingissä 20.6.2022 

Emma Kari

Vihreiden Emma Kari vaatii turkistarhauksen kieltoa viiden vuoden määräajalla ja siirtymätukea tarhaajille, jotka luopuvat turkistarhauksesta vapaaehtoisesti määräajan puitteissa. Siirtymätuki olisi esimerkiksi tukea uudelleenkouluttautumiseen tai uuden elinkeinon aloittamiseen.

“Jopa 70 prosenttia suomalaisista vastustaa nykymuotoista turkistarhausta, ja enemmistö hallituspuolueista kannattaa alan kieltämistä. Alan heikko kannattavuus on pudonnut koronan myötä entisestään. Nyt olisi tarhaajienkin kannalta hyvä ratkaisu luoda heille muita tulevaisuudennäkymiä siirtymätuen avulla”, Kari sanoo. 

Hollanti on päättänyt aikaistaa minkkitarhauksen kieltoa koronan vuoksi. Tarhauksen oli määrä loppua vuoteen 2024 mennessä. Nyt kaikkien minkkitarhojen on lopetettava ensi vuoden alussa, viimeistään maaliskuuhun mennessä.

“Maailmalla turkistarhoilla on tehty useita havaintoja koronaviruksesta. Suomessa tarhoilla ei ole raportoitu tartuntoja, mutta on selvää, että turkistarhojen olosuhteet mahdollistavat viruksen leviämisen. Turkistarhaus on eläinten hyvinvoinnin kannalta todella ongelmallista, mutta se voi olla myös terveysriski ihmisille”, Kari sanoo.

Turkistarhaus on kielletty jo monessa muussa Euroopan maassa. Suomessa ala kärsii heikosta kannattavuudesta. Tuottajia ei saa kuitenkaan jättää yksin ahdinkoon.

“Ihmiset tahtovat, että eläimiä kohdellaan hyvin, ja muotitalo toisensa perään on päättänyt luopua turkiksista. Eläimet eivät voi harjoittaa lajityypillistä käytöstään pienissä häkeissä. Kettu ei kuulu pieneen häkkiin, vaan luontoon. Nyt olisi oikea hetki tarjota tarhaajille tukea tarhauksen lopettamiseen ja uuden alun löytämiseen. On myös tarhaajien etu, että he eivät jää tyhjän päälle”, Kari sanoo.

Lapsiperheiden vanhempien parisuhdevaikeudet haittaavat vanhemmuutta ja lasten hyvinvointia. Tämä näkyy perhekeskusten ammattilaisten työssä. Koronakriisin pelätään lisänneen vanhempien parisuhdeongelmia entisestään. Lapsiperheiden vanhemmat eivät saa riittävästi apua keskinäiselle suhteelleen.

Vanhempien väliset ristiriidat vaikuttavat usein vanhempien jaksamiseen ja lasten hyvinvointiin. Lapsiperheiden kotipalvelun kotiin suuntautuvassa työssä on havaittu, että parisuhdevaikeudet vaikuttavat vanhempien kykyyn hoitaa lapsia.

Perhekeskusten ammattilaisten mukaan vanhemmilla on tarve käsitellä parisuhdeasioita perhekeskuksissa, mutta aikaa tai osaamista tähän ei ole. Toiset vanhemmat hakevat apua parisuhdepalveluista, joissa odotusajat ovat pitkät. Yksityisiin palveluihin pääsee nopeasti, mutta kaikilla ei ole niihin
varaa.

Helsingin perhekeskusten ammattilaiset ovatkin ehdottaneet, että kaupungin palveluissa lisättäisiin parisuhdetukea perhekeskuksiin.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Helsinki ryhtyy toimiin tarjotakseen matalan kynnyksen
parisuhdetukea perhekeskuksissa sekä mahdollistaakseen useammille vanhemmille erilaisten parisuhdepalveluiden piiriin pääsemisen.

Äitiysvapaani alkoi virallisesti jo toukokuun lopussa. En kuitenkaan malttanut jäädä vielä silloin vapaalle, sillä halusin jatkaa töissä vähän pidempään hallituksen lisätalousarvion vuoksi. 

Viime viikolla hallitus päätti lisätalousarviosta. Se on historiallinen lisäbudjetti. Tätä maata nostetaan nyt koronakriisistä vihreällä jälleenrakentamisella ja torjumalla lasten eriarvoistumista. Nämä ovat ne asiat, joiden takia olen mukana politiikassa. Nämä ovat ne asiat, joiden puolesta olemme työskennelleet hallituksessa.

Koronakriisi on osunut todella kipeästi moniin lapsiin ja perheisiin. Lasten ja perheiden selviämistä kriisistä tuetaan nyt 320 miljoonan euron hyvinvointipaketilla. Poikkeusolojen vaikutuksia oppimiseroihin torjutaan päiväkodeissa 14 miljoonalla ja peruskouluissa 70 miljoonalla eurolla. Näin pyrimme turvaamaan sen, että oppimiserot eivät pääsisi repeämään etäopetuksen vuoksi. Lukioita ja ammatillista koulutusta tuetaan nyt lähes 50 miljoonalla eurolla.

Nämä ovat valtavia, mutta myös kipeästi tarvittuja panostuksia lasten yhdenvertaisuuteen ja oppimiserojen kuromiseen. Meille vihreille on ollut koko kriisin ajan tärkeää, ettemme toista 1990-luvun laman virheitä. Me pidämme huolen lapsista ja nuorista. Me emme päästä yhtäkään lasta tai nuorta tippumaan.

Lasten ja nuorten hyvinvointiin tarvitaan koulutuspanostusten lisäksi myös harrastuksia ja mielen hyvinvointia. Maksuttomien harrastusten saamiseksi kouluihin esitetään 10 miljoonaa euroa. Lasten ja perheiden tukipalveluita sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita tuetaan yli 112 miljoonalla eurolla.

Jotta lapsillamme olisi hyvä tulevaisuus, se edellyttää ilmastonmuutoksen torjumista ja luonnon elonkirjon hupenemisen pysäyttämistä. Siksi panostamme joukkoliikenteeseen, raiteisiin, kävelyyn ja pyöräilyyn nyt lähes miljardin euron verran. Päästöjen vähentämisen lisäksi hiilinieluja kasvatetaan. Siksi hallitus satsaa 20 miljoonaa euroa lisää metsien suojeluun jo päätettyjen suojelurahojen lisäksi. Me tahdomme suojella tämän maan ainutlaatuista ja arvokasta luontoa. Suomen luonnossa jo joka yhdeksäs laji on uhanalainen. Se on suunta, joka meidän täytyy kääntää.

Politiikkaa tehdään, jotta maailma muuttuisi paremmaksi. Siksi tämä lisätalousarvio on historiallinen. Keskellä kriisiä me rakennamme tietä parempaan tulevaisuuteen.

Tämän jälkeen voin hyvillä mielin jäädä äitiysvapaalle. Ihanaa kesää!