Me olemme keskellä poikkeuksellista kriisiä, joka osuu kipeästi myös talouteen. Hallitus on tänään päättänyt välittömistä toimista talouden koronakriisin torjumiseksi. 1990-luvun laman virheitä ei toisteta. Nyt ei ole leikkauslistojen aika.

Kriisin takia talouden näkymät ovat äärimmäisen synkät. On pelastettava se, mitä voidaan. Nyt laitetaan rahaa erityisesti terveydenhuoltoon, ihmisten toimeentuloon, yritysten selviytymiseen, kuntien tukemiseen sekä kulttuuritoimijoiden auttamiseen. Tänään päätetty 3,6 miljardin euron kriisipaketti on jatkoa jo aikaisemmille kriisitoimille. Ja toukokuussa taloustoimet jatkuvat.

Monet koronakriisin seurauksista näkyvät jo nyt kunnissa ja ihmisten elämässä. Koulut, kirjastot, teatterit ja harrastuspaikat ovat suljettuina. Moni on lomautettuna ja yrittäjät ovat vaikeuksissa. Samaan aikaan kuntien verotulot laskevat nopeasti, mikä vaikeuttaa toimintaa kriisissä.

Ensi toimena kriisitilanteessa kuntien verotulojen menetyksiä korvataan yli puolella miljardilla eurolla. Ihmisten toimeentulon turvaamiseen varaudutaan noin 1,4 miljardilla eurolla. Lisäksi turvataan yrittäjille oikeus työttömyystukeen.

Tärkeää on auttaa mahdollisimman monia yrityksiä selviytymään kriisin yli. Yrityksiä tuetaankin nyt lähes miljardin euron kokoisella tukipaketilla. Lisäksi kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä tuetaan 60 miljoonalla eurolla. Parasta taloudelle on kuitenkin se, että Suomi saadaan auki mahdollisimman nopeasti.

Koronarajoitusten seuraukset osuvat kipeästi lasten ja nuorten oppimistuloksiin, hyvinvointiin ja yhdenvertaisuuteen. Itse olen erityisen huolissani lastensuojelun tilanteesta ja perheväkivallan lisääntymisestä. Hallitus käynnistää tärkeän ja laajan toimenpideohjelman lasten ja nuorten tukemiseksi. Ohjelman rahoitus tarkentuu toukokuussa.

Me haluamme varmistaa, että koronaepidemian voittaminen ei jää kiinni ainakaan terveydenhuollon rahoituksesta. Suojavarusteiden, laitteiden ja lääkkeiden hankintaan osoitetaan 600 miljoonaa euroa.

Lue koko paketti tästä.

Nyt päätetty paketti on suunnattu akuutin koronakriisin hoitamiseen. Tilanteen rauhoituttua on pystyttävä polkaisemaan talouden elpyminen nopeasti käyntiin. Se on parasta ihmisille ja taloudelle. Me emme aio toistaa 90-luvun laman virheitä. Leikkauslistojen laatiminen tässä tilanteessa olisi juuri sitä.

Me emme halua luisua yhdestä kriisistä toiseen. Näemme paraikaa, miltä nopeasti eskaloituva globaali kriisi voi näyttää. Vastuuttominta olisi tehdä se johtopäätös, että muut kriisit voi tässä tilanteessa unohtaa.  Koronan tavoin myös ilmastokriisi tulee koettelemaan koko maailmaa ja sen pysäyttämisen on oltava koronan jälkeisen jälleenrakentamisen perusta. Siksi taloutta tuetaan nyt toimilla, jotka eivät nosta meitä yhdestä kriisistä pahentamalla toista kriisiä, vaan torjumalla sitä. Hallitus on sitoutunut siihen, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035 ja hiilinegatiivinen nopeasti sen jälkeen. 

Taloutta elvyttävät toimet tehdään niin, että ne tukevat hallituksen ilmastotavoitetta ja irtautumista fossiilisista polttoaineista.